Ero sivun ”Kuulovamma” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennus; vanhaa pois
Rivi 1:
'''Kuulovamma''' tarkoittaa [[Kuuloaisti|kuuloa]] heikentävää [[Aistivamma|vammaa]]. Kuulovamman voi aiheuttaa onnettomuus, sairaus, voimakkaalle äänelle altustuminen tai perimä. Kuulovamman aste voi olla lievä, keskivaikea, vaikea tai erittäin vaikea.
 
==Kuulovamman eri tyypitTyypit ja aiheuttajat ==
Kuulovammat jaetaan syyn perusteella synnynnäisiin ja hankinttuihin, ja kuulovamma voi olla syntynyt [[korva]]n, [[kuulohermo]]n ja [[keskushermosto]]n vammasta tai sairaudesta. Kuulovammat jaetaan lisäksi konduktiivisiin ja sensorineuraalisiin, eli äänen vastaanottoon liittyviin. Ensin mainitut vammat liityvät muutoksiin [[ulkokorva]]n tai [[välikorva]]n alueella, ja jälkimmäiset vammat ovat puolestaan joko [[sisäkorva]]ssa, kuuloradoissa, kuulohermossa tai [[Aivorunko|aivorungossa]].<ref>Eräkanto, s. 77.</ref>
Kuulovamma voi syntyä monenlaisista biologisista syistä. Yleensä vaikutukset kohdistuvat kuitenkin [[korva]]an.
 
[[Synnynnäinen sairaus|Synnynnäiset]] kuulovammat aiheutuvat joko geneettisistä tekijöistä tai [[Raskaus|raskauden]] tai [[Synnytys|synnytyksen]] aikaisista komplikaatioista.<ref name="who">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs300/en/| Nimeke = Deafness and hearing loss| Ajankohta = 2/2013| Julkaisija = WHO| Viitattu = 28.8.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> Geneettiset tekijät aiheuttavat yli 50 prosenttia synnynnäisistä kuulovammoista. Peräti 70 prosenttia geneettisistä korvavammoista aiheutuvat [[Resessiivinen ominaisuus|resessiivisesti]], jolloin vanhemmat kantavat mahdollisesti tietämättään kuulovammaan liittyvää geeniä. Lisäksi joidenkin [[Oireyhtymä|oireyhtymien]] yhtenä oireena on kuulovamma; tällaisia sairauksia ovat [[Downin oireyhtymä|Downin]], [[Usherin oireyhtymä|Usherin]], [[Treacher Collinsin oireyhtymä|Treacher Collinsin]], [[Crouzonin oireyhtymä|Crouzonin]], [[Alportin syndrooma|Alportin]] ja [[Waardenburgin oireyhtymä]]t.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asha.org/public/hearing/Congenital-Hearing-Loss/| Nimeke = Hearing Loss at Birth (Congenital Hearing Loss)| Julkaisija = American Speech-Language-Hearing Association| Viitattu = 28.8.2013| Kieli = {{en}}}}</ref>
===Konduktiivinen kuulovika===
Mikäli äänen johtuminen [[sisäkorva]]an on estynyt rakennehäiriön, vamman tai [[Tulehdus|tulehduksen]] seurauksena puhutaan johtotyyppisestä tai konduktiivisesta kuuloviasta.<ref name="klvl">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.klvl.org/Kuulovammat/kuulovammat.html | Nimeke = Kuulo ja kuulovammat | Tekijä = Luotonen, Mirja; Väyrynen, Mirja | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1.2.2000 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry| Viitattu = 21.9.2007| Kieli = }}</ref>
 
Henkilö voi saada kuulovamman missä elämän vaiheessa tahansa, ja se voi tulla sekä sairauden että jonkin loukkaantumisen seurauksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asha.org/public/hearing/Acquired-Hearing-Loss/| Nimeke = Hearing Loss After Birth (Acquired Hearing Loss)| Julkaisija = American Speech-Language-Hearing Association| Viitattu = 28.8.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Yleisin kuulovamma on iän aiheuttama kuulon heikkeneminen, eli ikäkuuloisuus, mutta yleisin ulkoinen kuulovammojen aiheuttaja on [[melu]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00037| Nimeke = Kuulovammat| Tekijä = Marttila, Timo| Julkaisu = Terveyskirjasto| Ajankohta = 18.7.2005| Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim| Viitattu = 28.8.2013}}</ref> Sairauksista [[aivokalvontulehdus]], [[tuhkarokko]] ja [[sikotauti]] voivat heikentää kuuloa, eriyisesti lapsuudessa. Lapsien yleisin kuulovamman aiheuttaja on kuitenkin krooninen [[korvatulehdus]]. Pää- tai korvavamma voivat myös vaikuttaa kuuloon, samoin jotkut [[Antibiootti|antibiootit]] ja malarialääkkeet. Lisäksi [[vaikku]] tai vierasesineet voivat tukkia korvakäytävän ja näin saada aikaan kuulon heikkenemistä, mutta tällainen kuulovamma on yleensä vähäinen ja helposti parannattavissa.<ref name="who"/>
===Sensorineuraalinen kuulovika===
Jos vika on sisäkorvassa tai kuulohermossa puhutaan vastaavasti sisäkorvatyyppisestä tai sensorineuraalisesta kuuloviasta.<ref name="klvl" />
 
==Kuulovamman Vamman vaikeusaste ja kuulon taso==
Luokitus perustuu paremman korvan 0,5&ndash;2 kHz:n taajuuksien ääneskynnyksien keskiarvoon (''Better ear hearing level'').<ref>WHO:n työryhmän mukaan (1991)</ref> Alla olevasta käy ilmi kuulonvajauksen aiheuttamia kommunikaatiovaikeuksia.