Ero sivun ”Kivihiilikausi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä sivu on mukana Viikon kilpailussa 2013-34}}
{{Korjattavat 2012|436}}{{Kivihiilikausi}}
'''Kivihiilikausi''' eli '''hiilikausi''' (
[[Kuva:Meyers b15 s0272b.jpg|thumb|Taiteilijan näkemys kivihiilikauden kortepuumetsästä.]]▼
▲'''Kivihiilikausi''' eli '''hiilikausi''' (360–300 miljoonaa vuotta sitten) oli [[Geologiset kaudet|geologinen kausi]] [[devonikausi|devonikauden]] ja [[permikausi|permikauden]] välissä.<ref name="UCMP">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/carboniferous/carboniferous.php | Nimeke = The Carboniferous Period | Tekijä = | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = University of California Museum of Paleontology| Viitattu =18.1.2013 | Kieli = }}</ref> Sammakkoeläimet ja hyönteiset lajiutuivat tuolloin valtavasti. Kaudelle tyypillisiä olivat monilajiset, suuret kortemetsät, jättiläismäiset sammakot sekä valtavat sudenkorennot ja kaksimetriset tuhatjalkaiset. [[Kivihiili]] syntyi myöhemmällä kivihiilikaudella kortemetsien jouduttua meren alle ja vajottua merenpohjaan [[sedimentti]]kerrostumien alle. Suuressa paineessa ja kuumuudessa kasvijätteet muuttuivat lopulta kivihiileksi.
Kausi jaetaan
== Mannerliikunnot ==
[[Tiedosto:Blakey 300moll.jpg|thumb|400px|right|Mantereet ja meret kivihiilikauden alussa noin 300 miljoonaa vuotta sitten]]
Kivihiilikaudella mantereiden sijainti oli hyvin erilainen nykyiseen verrattuna.
Mantereita ympäröi suuri Panthalassa. Pohjoisnapa oli merellä, ja sitä lähinnä sijaitsi Siperian pienmanner. Panthalassan osana oli [[Paleotethys]] Siperian, Australian, Afrikan ja Kiinan sisässä päiväntasaajan lähellä. Kivihiilikauden alkupuolella eteläinen suurmanner Gondwana ja Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta koostuvat Laurussia olivat erillään toisistaan. Maapallo oli silloin lämmin, koska lämmin merivirta pääsi kulkemaan Pohjois-Amerikan ja Afrikan välisestä salmesta.
Rivi 19 ⟶ 18:
Ilmasto oli kauden alussa lämmin ja kostea. Se oli nykyistä lämpimämpi, muttei niin lämmin kuin trias- tai liitukaudella. Ilmasto viileni kauden jälkipuoliskon alussa melko nopeasti jäätiköitymisvaiheen lähestyessä. Ilmasto kostui kauden alussa ja kuivui nopeasti kauden keskivaiheilla ja pysyi koko kauden nykyistä kosteampana. Ilmaston vyöhykkeisyys oli suuri varsinkin silloin, kun Gondwanamanner jäätiköityi kivihiilikauden loppupuolella. Jää ulottui laajimmillaan jopa 30 eteläiselle leveysasteelle. Korkeilla leveysasteilla olleiden puiden jäännöksissä näkyy vuosirenkaita ja tropiikista ne puuttuivat niin kuin nykyään.<ref name="EB"/>
▲[[Kuva:Meyers b15 s0272b.jpg|thumb|Taiteilijan näkemys kivihiilikauden kortepuumetsästä.]]
Ilmakehän happipitoisuus nousi korkealle, jolloin happipitoisuus oli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Noin 330 miljoonaa vuotta sitten Maan keskilämpötila oli korkea, 20 astetta. Noin 320 miljoonaa vuotta sitten ylemmän kivihiilikauden, Pennsylvaniakauden alussa Maa viileni nykyistä kylmemmäksi. Noin 290 miljoonaa vuotta sitten Maan keskilämpötila oli noin 10 astetta, oltiin [[Kivihiili-permin jääkausi|Kivihiili-Permin jääkaudessa]]. Happipitoisuus oli samaan aikaan korkeimmillaan. Jääkausi päättyi seuraavan [[permikausi|permikauden]] alussa noin 270 miljoonaa vuotta sitten<ref>Luhr sivu 30-</ref>.<ref>http://www.scotese.com/climate.htm</ref><ref>Eronen s 63</ref>
Rivi 48 ⟶ 49:
Fossiilistossa on runsaasti myös [[Rustokalat|rustokaloja]] ja [[Luukalat|luukaloja]].
== Lähteet ==
|