Ero sivun ”Hirvieläimet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kaikki juo es Merkkaus: virheellinen wikikoodi |
p Käyttäjän 77.109.232.136 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Hirvieläimet
| kuva = Rothirsch.jpg
| kuvateksti = [[Saksanhirvi]] (''Cervus elaphus'')
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| lahko = [[Sorkkaeläimet]] ''Artiodactyla''
| heimo = Hirvieläimet<br>'''''Cervidae'''''
| heimo_auktori = [[Georg August Goldfuss|Goldfuss]], 1820
| jako = Alaheimot <ref name="MSW3" />
| jaot =
*[[Peurat]] eli varsinaiset hirvet ''Capreolinae'' (joskus myös ''Odocoileinae'')
*[[Jalohirvet]] ''Cervinae''
*[[Vesikauriit]] ''Hydropotinae''
| wikispecies = Cervidae
| commonscat = Cervidae
}}
'''Hirvieläimet''' (''Cervidae'') on [[sorkkaeläimet|sorkkaeläinten]] heimo, johon kuuluu noin 50 lajia. Hirvieläinten elinympäristöä ovat pääasiassa laajat ja harvat metsät, mutta jotkin lajit elävät myös [[tundra]]lla ja avoimilla ruohoaroilla. Hirvieläimiä elää luonnonvaraisina kaikkialla muualla maapallolla paitsi [[Afrikka|Afrikassa]] [[Sahara]]n eteläpuolella, tietyissä [[Keski-Aasia]]n osissa ja [[Australia]]ssa sekä [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]], jonne ihminen on kuitenkin [[Siirtoistutus|istuttanut]] joitakin populaatioita.
== Historiaa ==
Miljoonia vuosia sitten ensimmäiset hirvieläimet ilmaantuivat Aasian, joilla oli puolustus- ja taisteluaseinaan syöksyhampaat. Ajan saatossa ne kuitenkin katosivat ja niiden tilalle kehittyivät mahtavat ja suuret sarvet. Noin 350 000 vuotta sitten jääkauden aikaan, Beringinsalmen olleen kuivilla, Euraasiassa asuneet hirvieläimet ovat todennäköisesti vaeltaneet sen yli nykyisen Alaskan alueelle. Jääkausien ansiosta hirvet ovat luultavasti päässeet kulkemaan Aasiasta Amerikan mantereelle ja takaisin.
== Tuntomerkit ==
Selkein hirvieläinten tuntomerkki, joka erottaa ne muista nisäkkäistä, ovat [[sarvi|sarvet]], jotka useimmilla lajeilla kasvavat vain uroksille. Toisin kuin [[onttosarviset|onttosarvisilla]], hirvieläimillä sarvet ovat umpiluuta, eivätkä ole edes päältä [[sarveisaine]]tta. Toisilla lajeilla sarvissa on oksamaisia haaroja, kun taas toisilla sarvet ovat pelkät piikit. Joillakin lajeilla, kuten [[hirvi|hirvellä]] ja [[kuusipeura]]lla sarvet ovat lapiomaiset. Sarvet ovat kehittyneet urosten välistä mahtailua ja tappeluita varten. Ne eivät ole pysyvät, vaan ne putoavat vuosittain ja tilalle kasvavat uudet, aiempaa suuremmat sarvet. Sarvet kasvavat sitä mukaa, kun uros varttuu ja niistä voidaan nähdä yksilön terveys, kypsyys ja vahvuus.
Muilta osin hirvieläimet muistuttavat monella tavoin [[antilooppi|antilooppeja]] ja muita sorkkaeläimiä. Niillä on solakka ja pitkänomainen ruumis, hoikat jalat ja kaula, lyhyt häntä, pitkä pää ja paljon hampaita, joilla ne hienontavat ravintonsa.
== Elintavat ==
Suurin osa hirvieläinlajeista elää pääosan ajasta sukupuolten kesken jakautuneissa ryhmissä. Vasat pysyttelevät yhdessä naaraiden kanssa, urokset liikuskelevat yksin tai ryhmissä. Tosin kiima-aikana urosten kesken vallitsee kova kilpailu naaraista. Silloin tasaveroisten urosten kesken käydään tappeluita, kun taas heikommat yksilöt suosiolla luovuttavat lauman suurikokoisemman johtajan edessä. Tappeluissa urokset puskevat sarvillaan toisiaan vasten useiden minuuttienkin ajan, minkä jälkeen hävinnyt osapuoli, mikäli ei ole loukannut itseään pahoin, poistuu paikalta. Kiima-ajan päätteeksi voittajauroksetkin ovat haareminpidon seurauksena varsin uupuneita ja tarvitsevat paljon lepoa ennen kuin kykenevät uudestaan parittelemaan.
Hirvieläimet kommunikoivat toistensa kanssa monin tavoin. Monilla lajeilla takaruumis on vaalea, mikä helpottaa muiden lauman jäsenten erottamista. Emot ja vasat saattavat ilmoittaa sijainnistaan toisilleen määkimällä, ja monet lajit päästävät haukahduksen omaisia ääniä, mikäli ovat tukalassa tilanteessa. Kiima-aikana urokset lajista riippuen pitävät kovaa melua, [[saksanhirvi]] muun muassa mylvii ja [[japaninhirvi]] viheltää. Hirvieläinten hajuaisti on herkkä, ja eräs kommunikaation muoto ovatkin hajumerkit. Useilla lajeilla jää maahan hajumerkkejä varpaiden välissä olevista rauhasista, ja silmien edessä olevista rauhasista erittyy hajuainetta kasveihin.
[[Tiedosto:Baby fawn's first steps.ogv|thumb|vasen|200px|Vasan ensiaskeleet.]]
[[Vesikauris]], joka elää [[Kiina]]ssa, on hirvieläinten keskuudessa poikkeus, sillä se elelee yksinään eikä kummallakaan sukupuolella ole sarvia. Uroksella on sarvien sijasta voimakkaasti kehittyneet torahammasmaiset kulmahampaat. Vastaavanlaiset hampaat ovat myös [[tupsuhirvi|tupsuhirvellä]] ja [[muntjakit|muntjakeilla]], joilla niilläkään sarvet eivät ole erityisen isot. [[Metsäpeura]]lla ja muilla [[peura]]n alalajeilla myös naarailla on sarvet.
Hirvieläimet syövät pääasiassa ruohoa, pensaiden ja puiden versoja, pieniä oksia ja lehtiä.
== Lisääntyminen ==
Useimmat lajit saavat kerrallaan vain yhden poikasen eli vasan. Elämänsä alkuvaiheet vasa pysyttelee piilossa, paitsi silloin kun emo imettää sitä. Sittemmin varttuaan vasa ryhtyy seuraamaan emoa ja tämän mahdollista laumaa. Imetys jatkuu useiden kuukausien ajan, usein jopa niin pitkälle että emo on ehtinyt synnyttää toisenkin vasan. Monilla lajeilla vasalla on turkissaan täpliä, jotka iän myötä katoavat. Tosin esimerkiksi [[aksishirvi]], japaninhirvi ja kuusipeura ovat myös aikuisena täplikkäitä. Vesikauris on poikkeus myös lisääntymisen suhteen, sillä se synnyttää usein kerrallaan kolme vasaa.
== Luokittelu ==
Hirvieläinten heimoon katsotaan nykyisin kuuluvan 51 lajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/preface.html| Nimeke = Preface | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 25.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Lajimäärä voi tosin vaihdella eri lähteissä, koska joitakin alalajeja, kuten [[vapiti]]a, saatetaan pitää niissä omina lajeinaan. Lajeista yksi, [[schomburgkinhirvi]], on kuollut [[sukupuutto]]on.<ref name="MUE">{{Kirjaviite | Tekijä= Koivisto, Ilkka; Sarvala, Maija; Liukko, Ulla-Maija (toim.) | Nimike = Maailman uhanalaiset eläimet 3. Nisäkkäät, Matelijat | Sivu =57–114| Vuosi = 1991 | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-4689-6}}</ref>
Hirvieläinten heimo jaettiin aiemmin viiteen alaheimoon: [[jalohirvet]] (''Cervinae''), [[peurat]] eli varsinaiset hirvet (''Odocoileinae'' / ''Capreolinae''), [[myskihirvet]] (''Moschinae''), [[vesikauris|vesikauriit]] (''Hydropotinae'') ja muntjakit (''Muntiacinae''). Nykyisin alaheimoja on useimmissa luokituksissa vain kolme, sillä myskihirvet on erotettu hirvieläimistä omaksi ''Moschidae''-heimokseen ja aiempaan muntjakkien alaheimoon kuuluneet lajit on sijoitettu jalohirvien alaheimoon. Vesikauriiden alaheimoon kuuluu vain yksi laji.<ref name="MUE" /><ref name="Nurminen87">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu = 80–89| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref><ref name="MSW3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=14200205| Nimeke = ''Cervidae'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 25.12.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
== Lähteet ==
* {{ Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Koko perheen eläinkirja (engl. alkuteoksen nimi ''Children's Encyclopedia of the Animal Kingdom'') | Vuosi = 1991 | Julkaisija = Gummerus Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-20-3804-8 }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.ultimateungulate.com/Cetartiodactyla/Cervidae.html Ultimate Ungulate: Cervidae] {{en}}
* [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Cervidae.html Animal Diversity Web] {{en}}
[[Luokka:Hirvieläimet|*]]
{{Link FA|hu}}
| |||