Ero sivun ”Lämpötila” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
p vanhentunut linkki osoittamaan archive.orgiin per bottipyyntö
p kh, viitteiden trimmaus
Rivi 1:
'''Lämpötila''' (tunnus '''T, t''' <ref name=SIeng23/><ref name=fotoni47/>) on [[fysiikka|fysiikassa]] ja [[kemia]]ssa käytettävä [[perussuure]], joka ilmaisee kohteen [[termodynaaminen|termodynaamisen]] [[lämpötila]]n eli '''absoluuttisen lämpötilan'''. Arkikielessä lämpötila kertoo, kuinka [[lämpö|lämmin]] kohde on. Lämpötila ilmoitetaan käyttäen [[lämpötila-asteikko]]ja, joista kolme yleisintä ovat [[Celsiusaste|celsius]], [[Fahrenheit-asteikko|fahrenheit]] ja [[kelvin]]. Lämpötila on makroskooppinen fysikaalinen suure — se voidaan siis havaita vain suurella [[atomi|atomijoukolla]], muttei yksittäisillä atomeilla.<ref name=si_opas/><ref name=fotoni107/>
 
Aine on lämmin, jos se tuntuu käteen tai muualle ihoon lämpimältä. Ihmisen ihossa oleva [[lämpötila-aisti]] koostuu lämpöön reagoivista soluista, jotka havaitsevat kosketuksessa esineen lämpötilaeron kehon lämpötilaan nähden. Havaitsemme siten vain sen, onko esine kylmempi vai lämpimämpi kuin ihomme.<ref name=fotoni47/>
 
Fysiikassa aine on lämmintä, jos siihen on tullut atomitasolla [[liike-energia]]a, joka saa atomit liikkumaan. Aineen rakennehiukkasten liikkumista (tai kiinteässä aineessa värähtelyä) kutsutaan [[lämpöliike|lämpöliikkeeksi]]. Mitä nopeammin atomit liikkuvat tai värähtelevät, sen enemmän niihin on kertynyt liike-energiaa ja sen korkeampi on niiden keskimääräinen lämpötila. Kun kaksi esinettä koskettavat toisiaan, osuvat viileämmän esineen värähtelevät atomit lämpimämmän esineen värähteleviin atomeihin. Atomien väliset vuorovaikutukset siirtävät liike-energiaa törmääjien välillä ja liike-energiaa alkaa levitä kosketuspinnan yli toiseen esineeseen. Atomitasolla puhutaan liike-energiasta, mutta makrotasolla sitä kutsutaan [[lämpöenergia]]ksi. Lämpöenergian erot tasoittuvat, kun energia siirtyy lämpimästä viileään, jolloin lämpimämpi esine jäähtyy ja viileämpi esine lämpenee. Kun lämpöenergia ei mainittavasti enää siirry tai tasoitu, ovat esineet samassa lämpötilassa. Sanalla ''tila'' ei tarkoiteta mitään mitattavaa ominaisuutta vaan ainoastaan sitä, että lämpöenergia siirtyminen esineiden välillä on loppu.<ref name=fotoni47/><ref name=fotoni27/><ref name=fotoni105/>
 
== Lämpötilan mittaamisen periaatteperiaate ==
Jos esineen lämpötilaa mitataan nestetoimisella [[lämpömittari|lämpölaajenemismittarilla]], on kyseessä kahden eri lämpötilaisen esineen kosketuksesta. Esineen ja lämpömittarin lämpöenergiat tasoittuvat kosketuksessa, jolloin lämpömittari viilenee tai lämpenee ja siten mittarin nestepatsas lyhenee tai pitenee. Muutos johtuu mittarin nesteen [[lämpölaajeneminen|lämpölaajenemisesta]], joka pidentää nestepatsasta lämpöliikkeen kasvaessa ja lyhentää sitä lämpöliikkeen vähentyessä. Kun lämpöliikkeen energiamäärä on tasoittunut lämpömittarissa ja esineessä, ovat niiden lämpötilat samat ja kyseinen lämpötila voidaan lukea mittarin asteikolta.<ref name=fotoni47/>
 
Rivi 11:
 
== Termodynaaminen selitys ==
Lämpöliike on termodynamiikan termein ilmaistuna siis aineen rakennehiukkasen liike-energiaa. Kaasussa [[kaasu]]n hiukkaset liikkuvat eli lentävät nopeasti ja suoraviivaisesti eteenpäin, kunnes törmäävät toiseen hiukkaseen tai astian seinämään. Tällöin hiukkanen muuttaa lentosuuntaansa vaihtaen törmäyksessä liike-energiaa [[liikemäärä]]n säilyessä [[kimmoinen törmäys|kimmoisassa törmäyksessä]]. [[Neste]]essä hiukkaset ovat niin lähellä toisiaan, että [[Coulombin laki|sähköiset voimat]] sitovat hiukkaset toisiinsa kiinni, mutta ne pääsevät kuitenkin liukumaan toistensa lomitse. Törmäyksiä tapahtuu nesteessä paljon enemmän kuin kaasussa, sillä hiukkaset ovat koko ajan hyvin lähellä toisiaan. [[Kiinteä olomuoto|Kiinteässä olomuodossa]] aineen hiukkaset ovat sidottuja tiettyyn [[kiderakenne|kiderakenteeseen]], jonka piutteissapuitteissa lämpöliike tapahtuu edestakaisena värähdysliikkeenä. Kiinteän aineen hiukkaset vuorovaikuttavat toisiinsa sähköisellä vuorovaikutuksella ja joskus suorilla törmäyksillä.<ref name=fotoni105/>
 
Koska hiukkasia on suuria määriä ja liike-energia on jakautunut eri hiukkasille epätasaisesti. Lämpötila voidaan ilmaista käyttämällä mittana liike-energian keskiarvoa tilanteessa, jossa aineen eri osien lämpötilaerot ovat tasaantuneet. Tasaantuneeksi tilaksi kutsutaan sitä termodynaamista tilaa, jonka [[todennäköisyys|esiintymistodennäköisyys]] kyseisellä energiamäärällä on suurin. [[Termodynamiikan pääsäännöt|Termodynamiikan nollannessa perussäännössä]] esitetäänkin, että eristetyssä systeemissä muodostuu itsestään terminen tasapaino, jolloin lämpötilaerot tasoittuvat.<ref name=fotoni107/><ref name=fotoni105/>
Rivi 24:
 
== Lämpötilan yksiköitä ==
Lämpötilaa ({{k-la|temperatura}}, tunnus '''T''' <ref name=SIeng23/>) mitataan [[SI-järjestelmä]]ssä [[kelvin]]eillä (K) tai [[celsiusaste]]illa (°C).<ref name=SIeng20/> Celsius-asteikko määritellään merkitsemällä puhtaan veden jäätymispistettä nollalla ja kiehumispistettä [[ilmanpaine|normaalipaineessa]] luvulla 100. Kelvin-asteikko sen sijaan on määritelty niin, että [[absoluuttinen nollapiste]] on nolla kelviniä, mutta asteikkovälinä käytetään samansuuruista asteväliä kuin Celsius-asteikossa. Celsius-lämpötila muunnetaan Kelvin-asteikkonasteikon lämpötilaksi lisäämällä siihen luku 273,15.<ref name=SIeng20/><ref name=bipm_K/>
 
Etenkin [[Yhdysvallat|USA]]:ssa lämpötilan mittaukseen käytetään [[Fahrenheit-asteikko]]a. Fahrenheit-asteikon nollapisteeksi valittiin alin jäätymispiste, joka voitiin suolan ja veden liuoksella aikaansaada, ja ihmisen normaali ruumiinlämpö määriteltiin arvoksi 96. Celsius-lämpötila muutetaan Fahrenheit-asteikkoon kertomalla luvulla 1,8 ja lisäämällä luku 32.
Rivi 97:
*{{Kirjaviite | Tekijä =Simons, Lennart | Nimeke =Fysiikka korkeakouluja varten | Vuosi =1963| Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Viitattu =19.2.2013 }}
 
* {{Kirjaviite | Nimeke =Fotoni - Lämpö | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2005 | Tekijä = Eskola, Sisko Maria & Ketolainen, Pasi & Stenman, Folke | Selite = lukion fysiikan oppikirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn =951-1-20103-4 | Viitattu = 21.2.2013 }}
 
* {{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20120831234747/http://www.sfs.fi/files/70/si-opas.pdf | Nimeke = SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) | Tekijä = Suomen Standardoimisliitto | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = SFS-oppaat | Ajankohta = 04.11.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Standardoimisliitto | Viitattu = 18.2.2013 | Kieli = }}
Rivi 105:
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=s133>Simons, Lennart:Fysiikka korkeakouluja varten, s.133-138</ref>
 
* <ref name=fotoni27>Eskola & Ketolainen & Stenman: Fotoni - Lämpö, 2005al, s.27-28</ref>
* <ref name=fotoni47>Eskola & Ketolainen & Stenman: Fotoni - Lämpö, 2005al, s.47-50</ref>
* <ref name=fotoni105>Eskola & Ketolainen & Stenman: Fotoni - Lämpö, 2005al, s.105-106</ref>
* <ref name=fotoni107>Eskola & Ketolainen & Stenman: Fotoni - Lämpö, 2005al, s.107-113</ref>
 
* <ref name=si_opas>SI-ohjeet suomeksi</ref>
 
* <ref name=SIeng20>Taylor, Barry N. & Thompson, Ambler (toim.): The International System of Units (SI), 2008, s.20</ref>
* <ref name=SIeng23>Taylor, Barry N. & Thompson, Ambler (toim.): The International System of Units (SI), 2008, s.23</ref>
 
* <ref name=bipm_K>[http://www.bipm.org/en/si/si_brochure/chapter2/2-1/kelvin.html Bureau International des Poids et Mesures, ''Unit of thermodynamic temperature (kelvin)'']</ref>
 
* <ref name=planck>The Straight Dope: [http://www.straightdope.com/columns/read/807/what-is-the-opposite-of-absolute-zero What is the opposite of absolute zero?]</ref>, 1990
 
* <ref name="ENN">[http://www.fmi.fi/saa/tilastot_34.html Maapallon sääennätykset] -89,2 °C , tutkimusasema Vostok, Antarktika, 21.7.1983 ; 56,7 °C Death Valley, California, 10.7.1913 ; Ilmatieteen laitos</ref>