Ero sivun ”Pangermanismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 24 Wikidatan sivulle d:q155812 siirrettyä kielilinkkiä
kh
Rivi 3:
'''Pangermanismi''' on 1800-luvulla syntynyt ajattelutapa, joka korosti [[saksalaiset|saksalaisten]] eri heimojen tai laajemmassa mielessä kaikkien [[germaaniset kielet|germaanisia kieliä]] puhuvien kansojen yhteenkuuluvuutta. Pangermanismiin liittyi käsitys erityisestä [[germaanit|germaanisesta]] kansanluonteesta ja usein myös [[rasismi|rasistinen]] oletus germaaneista ”[[arjalaiset|arjalaisen]] herrarodun” puhdasverisimpinä edustajina. Pangermanistisen ideologian keskeisin poliittinen tavoite oli [[Suur-Saksa]]n luominen.
 
Pangermanismin synty liittyi saksalaisen kansallistunteen nousuun ja pyrkimyksiin luoda yhtenäinen saksankielinen kansallisvaltio. Tämä toteutui osittain vuonna 1871 [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnassa]] eli ”Pien-Saksassa”, jonka ulkopuolelle jäi kuitenkin [[Itävalta]]. Tämän jälkeen pangermanismi yhdistettiin usein [[imperialismi|imperialistiseen]] ajatteluun, jossa Saksalle kaavailtiin roolia [[Eurooppa|Euroopan]] johtavana valtiona. Saksa voitiin nähdä [[Alankomaat|Alankomaissa]], [[Belgia]]ssa ja [[Skandinavia]]ssa asuvien germaanien liittolaisena, suojelijana ja eräänlaisena isoveljenä. Pangermanismin suhde [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britanniaan]] oli mutkikkaampi: englantilaiset ja saksalaiset voitiin nähdä germaanisina sukulaiskansoina, mutta samalla [[Brittiläinen imperiumi]] oli Saksan kilpailija ja vastustaja. Pangermanismi vaikutti voimakkaasti [[kansallissosialismi|kansallissosialistiseen]] ideologiaan.
 
Rinnakkaisia ilmiöitä ovat esimerkiksi [[panslavismi]], panfennismi eli suomalainen [[heimoaate]], [[skandinavismi]] ja [[panarabialaisuus]].