|
[[Kuva:Pointe de la Gravette MHNT PRE.2009.0.231.2.fond (2).jpg|thumb|Gravetten veitsi]]
'''Gravetten kulttuuri''' oli [[jääkausi|jääkauden]] aikainen [[kivikausi|kivikautinen]] työkalujenvalmistustyyli 34000–2500034 000–25 000 kalenterivuotta eli 29 000–21 000 [[radiohiiliajoitus|radiohiilivuotta]] sitten. <!-- 26600-21500 rcbp, 31100-25700 cal bp--> Tämä myöhäispaleoliittinen kulttuuri levisi Keski- ja Etelä-[[Eurooppa]]an, [[Ukraina]]an ja [[Venäjä]]lle. Sen toi luultavasti väestöryhmä, joka oli toinen kuin edeltävän [[Aurignacin kulttuuri]]n edustajat. Gravetten kiviset keihäänkärjet olivat pitkiä säleitä, joita oli esimerkiksi kärjestä muokattu tarkemmin jonkin verran. Parhaiten Gravetten kulttuuri tunnetaan lihavaa alastonta naista, ehkä [[äitijumalatar]]ta esittävistä "venuspatsaista", jollainen muun muassa [[Willendorfin venus]] on.
Asutus oli kiinteää, ihmiset näyttävät asuneen ainakin talvisin samalla paikalla tuhansia vuosia. Gravetten talot olivat roudattomaan maahan puoliksi kaivettuja ympyränmuotoisia noin viisimetrisiä kuoppia, joilla oli puista ja [[mammutti|mammutin]]luista tehty kupumainen katos. Oli myös erillisäerillisiä varastomajoja. Ensi kertaa tuli paloi maasta tehdyssä puoliympyränmuotoisessa liedessä. Luolat lienevät olleen vain satunnaisia palvontapaikkoja tms. Ihmisiä haudattiin maan alle esineiden kanssa. Uskotaan, että Gravetten kulttuurin heimoille oli tärkeä poppamies eli [[šamaani]]. [[Jääkausi|Jääkauden]] pakkasen kiristyttyä Gravetten kulttuuri jatkoi [[Slovakia]]n alueella vain hyvin harvana epigravette-asutuksena, ja Moskovan lähistöillä oleva [[Sungir]]in asuinpaikka hylättiin. Lännessä Gravetten kulttuuri korvautui [[Solutré-kulttuuri]]lla, mutta jatkoi muun muassa Ukrainan alueella.
[[Kuva:VenusWillendorf.jpg|thumb|Right|Willendorfin venus]]
La Gravette on Couzen laaksossa Lounais-Ranskassa, joka oli jääkauden aikainen [[myöhäispaleoliittinen]] läntinen keskus. Gravetten kulttuuri kivikautiseksi oli hyvin pitkälle kehittynyt metsästyskulttuuri. Gravetten kulttuuria oli nimenomaan itäisessä Euroopassa, mutta se levisi laajalti läntiseen Eurooppaan. Tämä kivikauden kulttuuri ulotti vaikutuksensa Keski-Eurooppaan, Uralille ja Venäjän eteläosiin muun muassa [[Sungir]]iin ja [[Kostjonkin kulttuuri|Kostjonkiin]]. Gravettea oli muun muassa Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Etelä-Englannissa, Saksassa, Tšekissä, Slovakiassa, Unkarissa, Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa, Serbiassa, Kreikassa ja Ukrainassa. Gravetten piirteitä oli niinkin idässä kuin Mal'tassa [[Baikal]]järvellä. Noihin aikoihin gravettelaiset lienevät asuttaneet Siperiaa nopeasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://dspace.library.uvic.ca:8443/dspace/bitstream/1828/203/1/Final%20Thesis%20Copy%20TTrupp.pdf | Nimeke =Looking for the Individual: An Examination of Personal Adornment in the European Upper Palaeolithic | Tekijä =Tamara Lynn Trupp | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2003 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Gravetten asutus ulottui pohjoisessa Pohjois-Ranskaan ja Reinin suistoon asti. Ilmasto lienee ollut hieman viileämpi kuin Aurignacin aikoina.<ref>http://www.ohll.ish-lyon.cnrs.fr/pdf/Bocquet-Appel.pdf</ref> [[Dolní Věstonice]]n puu- ja nahkatalot noin 2800028 000 vuoden takaa oli kaivettu noin metrin syvyyteen maan sisään suojaksi talvimyrskyiltä. Nämä talot saattoivat olla ikiroutaan tehtyjä lihavarastoja. Kauden leiripaikat olivat hyvin järjestettyjä. Piikivestä isketyistä säleistä tehtiin muun muassa veitsiä, kaivertimia ja kaapimia. [[Vipukeihäs|Keihäänheitin]], jousi ja nuoli tunnettiin.
Tavaroita tehtiin luusta, sarvesta, nahasta ja puusta. Gravetten ihmisillä oli köysiä, <!--cordage--> koreja ja tekstiilejä. Ravinnosta oli kalaa ja pieniä eläimiä noin 50 %. Yhteiskunta oli eriytynyt, oli muita rikkaampia ja päälliköitä. Yhteiskunnallinen perusyksikkö saattoi olla heimojen yhteenliittymä, [[klaani]]. Oli venuspatsaita ja muuta siirrettävää taidetta. Luotiin taidetta: luolamaalauksia, luolakaiverruksia, kädenkuvia luolissa. Gravetten ajalta on muun muassa [[Willendorf]]in [[venuspatsas]], joka esittää lihavaa alastonta naista. Venuspatsaita on löydetty sieltä täältä Ukrainasta Tsekin kautta Etelä-Ranskaan ja Pohjois-Italiaan ulottuvalta alueelta<ref name="Champion_1984_85">Champion 1984, Prehistoric Europe, s 85</ref>.
Maalauksissa ja kaiverruksissa oli pään ja ihmisen kuvia. Gravetten kehittyneempi varhainen luolataide oli noin 2600026 000 vuoden takaa. Gravetten kulttuurin aikoihin lienee koira kehittynyt ja ehkä kesytetty. Gravetten kulttuurin metsästäjät metsästivät Slovakiassa monia eläimiä, muun muassa napakettuja. Arvellaan Gravetten aikoina ihmisten liikkuneen laajalla alueella ja harjoittaneen tavaranvaihtoa. Eri Gravetten paikalliskulttuurit olivat Keski-Euroopassa hieman erilaisia.
Gravette muuttui ajan mittaan. Ilmasto viileni [[jääkauden maksimi]]a kohti noin 28000–2400028 000–24 000 vuotta sitten alkaen ja esimerkiksi [[Sungir]]in asuinpaikka Jaroslavin lähellä Moskovan lähiseudulla hylättiin, kun ilmasto kylmeni. Ihmiset joko kuolivat kylmään ja nälkään riistaeläinten hävittyä tai pakenivat. Itä-Euroopan väestö keskittyi etelään Ukrainan [[Kostjonkin kulttuuri]]n alueelle ja vastaavasti Ranskassa [[Solutrén kulttuuri]]n alueelle, ja myös Balkanin niemimaalle ns. [[Jääkauden aikaiset Euroopan refugiot|refugioihin]], "pakolaiskeskuksiin". Gravetten kausi päättyi Ranskassa [[Solutrén kulttuuri]]n tuloon juuri jääkauden huippukohdalla tai juuri sen alla noin 2150021 500 radiohiilivuotta sitten. 21000–1800021 000–18 000 vuotta sittenhän oli [[viime jääkauden huippukohta]]. Itä-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa Gravetten tyyppinen perinne jatkui muuntuen ajan mukana.
== Epigravette ==
Etelä- ja Itä-Euroopassa jatkui jälkigravettelainen eli epigravettelainen aika noin välillä 21000–1400021 000–14 000 radiohiilivuotta sitten. Italian epigravetten kausi alkoi noin 2000020 000 vuotta sitten. Italian epigravettelaiset ottivat läntisen Madeleine-kulttuurin tapaan [[mikroliitit]] käyttöön mutta eivateivät kehittäneet "luuteollisuutta" Ranskan [[Viime jääkauden loppuvaihe|myöhäisjääkauden]] [[Madeleinen kulttuuri]]n tapaan.
Varsin vähän on tietoa jääkauden loppuvaiheen paleoliittisesta kehityksestä Ukrainassa, jossa oli [[Viime jääkauden huippukauden refugio|jääkauden maksimin aikainen turvapaikka]] ihmisille ja mammuteille. Se tiedetään että hyvin etelässä [[Krimin niemimaa]]lla kasvoi ihmissutustenihmisasutusten määrä noin 1600016 000 vuotta sitten, ja että noin 1700017 000-1000010 000 vuotta sitten Ukrainassa oli [[Epigravetten kulttuuri]], jonka ihmiset metsästivät mm. mammutteja ja napakettuja. Epigravetten kulttuuri ulottui etelässä Krimille ja idässä Kaukasukselle asti. Sen jäljiltä on säilynyt mm. hyvin tehtyjä luuesineitä, nahkaiset, puiset jne. pehmeät esineet ovat hävinneet. Keskisen [[Dnestr|Dnestrin]] laakson lounaisosan jääkauden maksimin ja jääkauden loppuvaiheen luulöydöistä 80-90 on peuran ja hevosen luita. Mammutinluita on vain 15%. Ukrainan alueen lounaistasangolla kasvoi kasviruoan merkitys päätellen jauhinkivistä toisin kuin keski- ja etelätasangoilla.
hyvin tehtyjä luuesineitä, nahkaiset, puiset jne. pehmeät esineet ovat hävinneet. Keskisen [[Dnestr|Dnestrin]] laakson lounaisosan jääkauden maksimin ja jääkauden loppuvaiheen luulöydöistä 80-90 on peuran ja hevosen luita. Mammutinluita on vain 15%. Ukrainan alueen lounaistasangolla kasvoi kasviruoan merkitys päätellen jauhinkivistä toisin kuin keski- ja etelätasangoilla.
==Gravetten työkalut==
Gravetten kivityökalut olivat tyypiltään kivestä, esimerkiksi piikivestä iskettyjä ohuita talttamaisia, mutta kuitenkin melko karkeatekoisia säleitä, ilmeisesti kiviveitsiä joita käytettiin saaliseläinten nylkemiseen ja lihojen kaapimiseen luista. Gravetten keihäänkärki oli melko hyvin tehty (ja muistutti jossain määrin [[Solutrén kärki|Solutrén kärkeä]], ja [[paleointiaanit|paleointiaanien]] varhaisia kärkiä). Afrikasta noin 2500025 000 vuoden takaa on löydetty ensimmäinen keihäslinko, [[Vipukeihäs|atlatl]], joka on alkeelliseksi erittäin tehokas metsästysase.
Jotkut lähteet väittävät, että keihäslinko olisi keksitty noin 3000030 000 vs Gravette-kauden alussa tai ennen sitä.{{lähde}} [[Jousi ja nuoli]] olisi tunnettu päätellen pienistä kivikärjistä. Gravetten ajalta lienee noin 2500025 000 vuotta vanha Länsi-Venäjän löytö, jossa on suoristettu keihäänkärki (lenkkiavainta muistuttavalla työkalulla, jollaisia on löydetty muun muassa paleointiaanien varhaisilta asuinpaikoilta).
<!--
pataslöytö saksa
Gravettea vastaavat ylempi Perigordian V3 or Noaillianin kulttuurit.
Mainz-Linsenberg Germany
Patsaita Tursac in the west and the Briansk itä-Eur noin 27000 - 23000 BP
-->
-->
Gravettesta on eri lähteissä erilaisia ajoitusarvioita, eikä aina voida sanoa, ovatko ne ns. kalibroituja vai kalibroimattomia [[radiohiilivuosi]]a. Erään ranskalaisen arvion mukaan Gravette on ollut Kesselt- ja Tursac-[[interstadiaali]]en välissä. Jos Gravette olisi ollut 28000–2400028 000–24 000 C<sup>14</sup> BP, niin olisi 32400–2890032 400–28 900 vs, 2200022 000 BP olisi 2660026 600 vuotta sitten).
Gravetten ja sen aikalaisten kausia, ajat GISP-aikoja:
*Mahdollinen Aurignac–Gravette-siirtymä??, Aurignac 3b-4a
33000–3160033 000–31 600 vuotta sitten, 30000–2860030 000–28 600 radiohiilivuotta sitten
*3200032 000 – n. 2800028 000 vuotta sitten 29000–2500029 000–25 000 radiohiilivuotta sitten "varhainen", "varsinainen" Gravette 25800–2420025 800–24 200
**Pavlov-Gravette 34600–2800034 600–28 000 (30500–2500030 500–25 000 radiohiilivuotta) sitten
***Pavlov Tursac-interstadiaalina
**Kostjonki–Gravette 27000–2400027 000–24 000 vuotta sitten, 23500–2100023 500–21 000 radiohiilivuotta sitten
*Aurignacin jälkeinen Gravette Ranskassa 31600–2900031 600–29 000 vuotta eli 28600–2580028 600–25 800 radiohiilivuotta sitten Maisieres- ja Tursac-interstadiaalien välisenä kylmänä kautena
**Aurignac 4b (IVb) 31600–3100031 600–31 000 vuotta eli 28600–2790028 600–27 900 vuotta sitten
**Bay. Font. 31000–3000031 000–30 000 vuotta sitten 27900–2690027 900–26 900 radiohiilivuotta sitten
**Grav. Ind. 30000–2900030 000–29 000 vuotta eli 26900–2580026 900–25 800 radiohiilivuotta
*Rayssien–Noaillien 29000–2750029 000–27 500 vuotta sitten, 25800–2420025 800–24 200 vuotta sitten, Noaillien vuotta eli 29000–2850029 000–28 500 eli noin 2560025 600 radiohiilivuotta sitten
*Laugerien 27500–2580027 500–25 800 (24300–2240024 300–22 400 radiohiilivuotta) sitten (ei sama kuin Laugerie-interstadiaali)
*Proto-Magdalenien 25700–2500025 700–25 000 vuotta eli 22400–2170022 400–21 700 radiohiilivuotta sitten
Gravette Slovakiassa
*3200032 000 vuotta sitten varhaisin (absoluuttinen ajoitus)
*27000–2300027 000–23 000 vuotta sitten, Gravette pääosin
*22000–2000022 000–20 000 epigravette
<!--
Stone industry is represented by characteristic "Gravettes" - narrow bladed points with one side blunted.
-->
== Gravetten kärkityypit==
==Pavlovin kulttuuri eli Itä-Gravette==
Dolní Věstonice liittyy Itä-Gravetten eli Pavlovin kulttuuriin 29000–2400029 000–24 000 BP. Dolní Věstonicen 28000–2600028 000–26 000 (31000–2600031 000–26 000 vs) vuotta vanha maahan kaivettu nahkamaja-asutus ja sieltä löydetty poltetusta savesta tehty venuspatsas. Se on maailman vanhin keramiikkaesine. Paikalla asuttiin tuhansia vuosia. Sieltä ön löydetty 2000 poltettua savipalloa. Tšekkoslovakian Pavlovin kulttuurin löytöpaikkoja.
*Dolní Věstonice [[Määri]]ssä
*Moravany-Lopata
*Predmost I
*Pavlov I 27000–2500027 000–25 000 [[BP]]
*Kostjonki I 24000–2100024 000–21 000 BP Donjoella Venäjällä
*Petrkovice
*Brno II noin 2500025 000 vs
* Venäjän Kohotulevo Tursac I tai II [[interstadiaali]]na 2500025 000 BP
==Gravetten kulttuurin aikalaisia==
*Pavlov
== Katso myös ==
*[[Kivikausi]]
| 