Wikipedia

Ero sivun ”Tuottavuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 26 Wikidatan sivulle d:q2111958 siirrettyä kielilinkkiä
p kh
Rivi 1:
'''Tuottavuus''' on [[taloustiede|taloustieteessä]] [[Tuotanto|tuotannon]] [[taloudellinen tehokkuus|tehokkuuden]] mitta. Tuotanto on aina prosessi ja sen tuottavuutta mitataan tuotoksen ja panoksen suhteella tuotos / panos. Tuotannon kehittämisen seurauksena tuotos / panos -suhde eli tuottavuus kasvaa ja tuotannossa saadaan enemmän aikaan vähemmällä. Kun tuotannossa saadaan aikaan enemmän vähemmällä, taloudelliseen yhteisöön syntyy lisätuloja. Tuottavuuden kasvu merkitsee siis lisätuloja yhteisölle ja yhteisössä saavutettu korkea tulotaso on seurausta onnistuneesta tuottavuustyöstä. Korkeampi tulotaso johtaa suurempaan tarpeiden tyydyttämisen asteeseen, jota yleisesti pidetään hyvinvoinnin tärkeänä mittana.
{{Talous}}
Tärkeimmät tuotantomuodot ovat markkinatuotanto, julkinen tuotanto ja tuotanto omiin tarpeisiin kotitalouksissa. Tuotannon tuottavuutta voidaan markkinatuotannossa tarkastella ilmiönä, jota voidaan mitata ja ymmärtää kvantitatiivisena suureena. Markkinatuotannossa tuottavuuden kasvu johtaa samansuuruiseen tulojen kasvuun. Käytännössä se tarkoittaa markkinatuotannon parempaa palkanmaksukykyä, veronmaksukykyä ja voitonmaksukykyä.
 
Julkisessa tuotannossa ja kotitalouksien tuotannossa tuottavuus tarkoittaa mitä tarpeentyydytystä saadaan käytetyillä tuloilla. Tuotantoprosessin tuotos on tarpeentyydytys ja panoksena käytetyt tulot. Kehityksen myötä tuottavuus kasvaa ja saadaan enemmän vähemmällä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ainoastaan markkinatuotannon tuottavuutta.
 
Tuottavuus voidaan parhaiten määritellä yksittäisessä tuotantoprosessissa, jossa voidaan edellyttää, että tuotoksia ja panoksia mitataan harhattomasti. Tässä artikkelissa esitetään harhattomaan mittaukseen perustuva tuottavuuden määrittely. Taloudessa kiinnostuksen kohteena on myös useista tuotantoprosesseista koostuvien kokonaisuuksien tuottavuus kuten toimialojen ja koko kansantalouden tuottavuus. Toimialojen ja kansantalouden tilastoissa esiintyy aina tietojen yhdistelystä johtuvaa harhaisuutta. Mittaajan tehtävä on tehdä ymmärrettäväksi tämän harhaisuuden laatu ja määrä. Asiaa selostetaan tarkemmin artikkelissa [[tuottavuusmalli]].
 
==Taloudellinen kasvu ja tuottavuus==
Rivi 12:
Taloudellisessa toiminnassa voidaan tunnistaa [[työnjako]]on perustuen tuotanto ja kulutus. [[Tuotanto]] on [[prosessi]], jossa yhdistellään erilaisia aineettomia ja aineellisia tuotannon välineitä niin, että syntyy kulutuksen välineitä. Sitä tapaa, jolla tuotannontekijät yhdistellään tuotannossa tuotoksen aikaansaamiseksi, kutsutaan [[tuotantotekniikka|teknologiaksi]]. Teknologia voidaan kuvata matemaattisesti tuotantofunktion avulla. Se kuvaa erilaisten panosyhdistelmien ja tuotoksen välistä riippuvuutta. Tuotantofunktio on tuotannon suorituskyvyn kuvaaja ja tuottavuus sen konkreettinen mitta.
 
Tuotantofunktion avulla voidaan yksinkertaisesti kuvata taloudellisen kasvun mekanismia. Taloudellinen kasvu on taloudellisen yhteisön aikaansaaman tuotannon lisäys. Se ilmaistaan tavallisesti vuotuisena kasvuprosenttina, joka kuvaa (reaalisen) tuotoksen ([[Bruttokansantuote|kansantuotteen]]) kasvua. Taloudellinen kasvu syntyy kahden tekijän vaikutuksesta niin että voidaan puhua kasvun komponenteista. Nämä komponentit ovat tuotantopanosten lisäys ja tuottavuuden lisäys.<ref>Genesca & Grifell 1992</ref> Näiden tekijöiden erottaminen on tärkeää, kun halutaan ymmärtää kasvun hyvinvointivaikutuksia. Tuottavuuden kasvusta johtuva taloudellinen kasvu johtaa yhteisössä (yrityksessä ja kansantaloudessa) aina tulojen kasvuun, jonka määrä on tuottavuuden kasvun suuruinen. Tästä syystä taloudellisessa kasvussa on tärkeää tuottavuuden kasvu, joka luo lisätuloja ja niillä saatavia hyvinvointivaikutuksia. Tuotantopanosten lisäyksestä johtuva taloudellinen kasvu toteutuu siten, että tuotoksen kasvulla maksetaan tuotantopanosten määrän lisäys. Tuotantopanosten lisäyksestä johtuva taloudellinen kasvu on tärkeää silloin, kun tuotantoresurssit ovat vajaakäytössä. Esimerkiksi työttömyyden vallitessa tuotantopanosten lisäykseen perustuva taloudellinen kasvu merkitsee lisätuloja yhteisölle,koska kasvun ansiosta työllistetyt alkavat saada tulonsa tuotannosta.
 
Kokonaistuottavuuden kaava muotoillaan yleensä seuraavasti:<ref>Courbois & Temple 1975</ref> <ref>Gollop 1979</ref> <ref> Kurosawa 1975</ref> <ref>Pineda 1990</ref>
 
<tt><center>Kokonaistuottavuus = Tuotoksen määrä/Panoksen määrä</center></tt>
 
Tässä kaavamuotoilussa korostetaan, että tuotosten ja panosten muutokset on mitattava niin, että niihin sisältyvät sekä määrälliset että laadulliset muutokset. <ref>Jorgenson ja Griliches 1967</ref> Määrälliset ja laadulliset muutokset tapahtuvat käytännössä siten, että erilaisten tuotosten ja panosten suhteelliset määrät ja suhteelliset hinnat muuttuvat. Kun halutaan korostaa, että kokonaistuottavuuden kaava sisältää tuotoksen ja panoksen laatumuutokset, kaava kirjoitetaan seuraavaan muotoon.
 
Rivi 23:
</center></tt>
 
Hyödykejoukon määrän ja laadun muutoksia mitataan taloustieteessä kiinteähintaisin suurein eli reaaliarvoilla. Kokonaistuottavuus on siis tuotoksen reaaliarvo jaettuna panoksen reaaliarvolla eli tuotoksen reaaliarvo reaaliarvoisen panoksen yhtä yksikköä kohti.
 
KokokaistuottavuudenKokonaistuottavuuden mittaaminen käytännössä edellyttää mittausratkaisua, jossa erilaisten tuotteiden ja panosten määrä ei ole rajoitettu. Tähän tarkoitukseen on kehitetty useita mittausmalleja. Katso [[Tuottavuusmalli]]t.
 
==Tuottavuus syntyy reaaliprosessissa==
Rivi 32:
Yritysten harjoittama tuotanto on tyypillisesti tavaratuotantoa, palvelutuotantoa ja usein niiden yhdistelmää eli tavaran ja palvelun tuotantoa. Yritystoiminta voidaan jakaa osaprosesseihin niin että voidaan tunnistaa seuraavat viisi, joilla kullakin on oma logiikkansa, tarkoituksensa, teoriansa ja tunnuslukunsa. Niitä on pystyttävä tarkastelemaan erikseen, mutta kuitenkin osana kokonaisuutta, jos haluaa niitä mitata ja ymmärtää. Yrityksen pääprosesseja ovat
 
#Reaaliprosessi
#Tulonjakoprosessi
#Tuotantoprosessi
Rivi 42:
Reaaliprosessissa tapahtuu tuotannon tuloksen tekeminen, jota voidaan kuvata tuotantofunktion avulla. Se tarkoittaa tuotannossa tapahtumasarjaa, jossa eri laatuiset ja määräiset tuotannon panokset yhdistellään eri laatuisiksi ja määräisiksi tuotteiksi. Tuotteet voivat olla fyysisiä tavaroita, aineettomia palveluja ja tavallisesti niiden yhdistelmiä. Tuottajan tuotteisiin luomat ominaisuudet merkitsevät lisäarvoa kuluttajalle, joka jaetaan markkinoilla hinnan perusteella kuluttajan ja tuottajan kesken. Näin syntyvät kuluttajan lisäarvo ja tuottajan lisäarvo. Tuottajan lisäarvo on reaaliprosessin tulos eli reaalitulo. Reaalitulo on reaalituotoksen ja reaalipanoksen erotus (reaalituotos – reaalipanos). Suhteellisesti mitattuna reaalitulo tarkoittaa tuottavuutta eli reaalituotos per reaalipanos.<ref>Saari 2000</ref> <ref>Saari 2004</ref> <ref>Saari 2006a</ref>
 
Tuotannon tulonjakoprosessi tarkoittaa tapahtumasarjaa, jossa laadultaan ennallaan pysyvien tuotteiden ja panosten yksikköhinnat muuttuvat aiheuttaen muutoksen tulonjaossa tuotteiden vaihdantaan osallistuvien kesken. Tulonjaon muutoksen suuruus on suoraan verrannollinen tuotosten ja panosten hintojen muutokseen ja niiden määriin. Tuottavuushyödyt jaetaan esimerkiksi asiakkaille alhaisempina tuotehintoina tai henkilöstölle suurempina palkkoina.
 
Tuotantoprosessi koostuu reaaliprosessista ja tulonjakoprosessista. Tuotantoprosessin menestymisen kriteeri ja tulos omistajalle on [[kannattavuus]]. Tuotannon kannattavuus on se osuus reaaliprosessin tuloksesta, jonka omistaja on tulonjakoprosessissa saanut pitää itsellään. Tuotantoprosessia kuvaavat suureet ovat kannattavuuden osatekijöitä tuottoja ja kustannuksia. Ne eroavat reaaliprosessin suureista siinä, että kannattavuuden osatekijät ovat nimellishintaisia eli päivän hintaan arvostettuja kun taas reaaliprosessin suureet ovat kiinteähintaisia.
 
Rahoitusprosessi tarkoittaa yrityksen rahoittamiseen liittyviä tapahtumia.
 
Markkina-arvoprosessi tarkoittaa tapahtumasarjaa, jossa sijoittajat määrittelevät yrityksen markkina-arvon sijoitusmarkkinoilla.
 
==Lisäarvo tuotannon kannattavuuden mittana==
Rivi 56:
Toimivien yritysten onnistumisen asteikko on moninainen eikä ole mahdollista esittää mitään yleispäteviä menestymisen kriteerejä. On kuitenkin yksi kriteeri, jonka perusteella voidaan yleispätevästi tehdä päätelmiä tuotannon onnistumisen asteesta omistajien kannalta. Tämä kriteeri on kyky tuottaa lisäarvoa omistajille. Lisäarvo (surplus value) tarkoittaa kannattavuuden kriteerinä tuottojen ja kustannusten erotusta, kun kustannuksissa otetaan huomioon normaaliin tuloslaskelmaan sisältyvien kustannusten lisäksi oman pääoman kustannukset. Lisäarvo tarkoittaa, että tuotos on arvoltaan suurempi kuin sen aikaansaamiseen tehty uhraus eli käytettyjen tuotantopanosten arvo (tuotantokustannus). Jos lisäarvo on positiivinen, omistajan tuottovaatimus on ylittynyt. <ref>Saari 2000</ref> <ref>Saari 2004</ref> <ref>Saari 2006a</ref>
 
Oheisessa taulukossa on esitetty tuotannon lisäarvolaskelma perusesimerkin luvuin. Perusesimerkki on pelkistetty tuloslaskelma, jota voidaan käyttää havainnollistamiseen ja mallintamiseen. Pelkistettynäkin se sisältää kaikki todellisen mittaustilanteen ilmiöt, joista tärkein on tuotos- ja panosrakenteen muutos kahden ajanjakson välillä. Perusesimerkki toimii siis tuotannon havainnollisena ”pienoismallina” ilman, että mitään todellisen mittaustilanteen piirteistä menetetään. Käytännössä tuotteita ja panoksia voi olla satoja, mutta mittauksen logiikka ei muutu siitä, miten se esitetään perusesimerkin avulla. Mittauksen tarkkuuden kannalta on tärkeää, ettei erilaisia tuotoksen ja panoksen eriä yhdistellä. Mittaaminen on yleensäkin tarkkaa vain silloin, kun mittaamisen kohde on laadultaan [[homogeeninen]].
 
Esimerkissä on laskettu sekä absoluuttinen että suhteellinen lisäarvo. Absoluuttinen lisäarvo on tuotoksen ja panoksen arvojen erotus ja suhteellinen lisäarvo vastaavasti niiden suhde. Esimerkin lisäarvolaskelma on nimellishintainen, kunkin ajankohdan käyvin hinnoin laskettu. Nimellishintainen lisäarvo on kannattavuuden mitta tuotannossa.
Rivi 66:
[[Tuottavuusmalli]]n <ref>Saari 2000</ref> <ref>Saari 2004</ref> <ref>Saari 2006a</ref> avulla reaaliprosessin, tulonjakoprosessin ja tuotantoprosessin tulokset voidaan laskea. Lähtökohtana on laskelma, jossa kannattavuuden mittarina käytetään lisäarvoa. Vain lisäarvolaskelma kelpaa lähtökohdaksi, jos halutaan mitata ja ymmärtää kannattavuuden ja tuottavuuden välistä yhteyttä tai halutaan ymmärtää reaali- ja tuotantoprosessin yhteyttä. Harhaton kokonaistuottavuuden mittaus edellyttää kaikkien tuotantopanosten huomioon ottamista ja lisäarvolaskelma on kannattavuuden laskelmista ainoa, joka täyttää tämän ehdon.
 
Laskentaa voidaan ymmärtää parhaiten soveltamalla taloustieteen [[ceteris paribus]] -sääntöä, jonka mukaan esitellään kerrallaan vain yhden tekijän muutoksen vaikutuksia tutkittavaan ilmiöön. Laskenta voidaan tästä syystä esittää vaiheittain etenevänä prosessina. Ensiksi lasketaan tulonjakoprosessin vaikutukset ja sen jälkeen reaaliprosessin vaikutukset tuotantoprosessin kannattavuuteen.
 
Laskennan ensimmäisessä vaiheessa erotetaan kannattavuuden muutoksesta (285,12-266,00=19,12) reaaliprosessin ja tulonjakoprosessin vaikutukset. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti luomalla yksi apusarake (4), johon laaditaan lisäarvolaskelma jakson yksi määrin ja jakson kaksi hinnoin. Näin syntyy kannattavuuslaskelma, jossa sarakkeet 3 ja 4 kuvaavat tulonjakoprosessin muutoksen aiheuttamaa tulosvaikutusta ja sarakkeet 4 ja 7 reaaliprosessin muutoksen aiheuttamaa tulosvaikutusta. Laskelmasta voidaan osoittaa eri prosessien kannattavuusvaikutukset. Reaaliprosessin vaikutus eli reaalitulon muutos koostuu tuottavuusmuutoksen ja volyymimuutoksen vaikutuksista seuraavasti:
 
{| class="wikitable"
Rivi 82:
{| class="wikitable"
|-
| Kannattavuus 1. jaksolla || 266,00
|-
| Reaaliprosessin vaikutus|| +58,12
|-
| Tulonjakoprosessin vaikutus || - 39,00
|-
| Kannattavuus 2. jaksolla|| 285,12
Rivi 122:
[[Kuva:Mittareiden_perustyypit.png|thumb|300px|Mittareiden perustyyppien vertailu <ref name="saari06"/>]]
 
Osittaistuottavuuden mittauksessa käytetyt mittareiden perustyyppejä ovat fyysiset mittarit, nimellishintaisen arvon mittarit ja kiinteähintaisen arvon mittarit. Nämä mittareiden perustyypit eroavat toisistaan siinä, minkälaisia muuttujia niillä voi mitata ja mitkä tekijät on jätetty vakioituna mittauksen ulkopuolelle. Tekijöiden vakioiminen mittauksessa antaa mahdollisuuden tarkemmin kohdentaa mittaus haluttuun muuttujaan, mutta samalla se merkitsee kapea-alaisempaa mittausta. Oheinen taulukko on laadittu näiden mittareiden perustyyppien vertailemiseksi. Ensimmäisessä sarakkeessa esitetään mittarityyppi, toisessa se suure tai ne suureet, joita mittarilla voi mitata, ja kolmannessa sarakkeessa todetaan ne tekijät, jotka mittauksessa oletetaan vakioiksi.
 
Tuotannon ohjaamisessa on perinteisesti käytetty paljon osittaistuottavuuden mittareita ja käytännössä on opittu niiden osittaisuudesta aiheutuvat puutteet. [[Työn tuottavuus]] on kansantalouden ja toimialan tasoilla tärkeä ja paljon käytetty mittari, josta on käytössä useita kaavamuotoiluja. Kansakunnan taloudellisen hyvinvoinnin arvioinnissa ja vertailussa käytetään yleensä mittaria kokonaistuotanto/asukas eli BKT/asukas.
Rivi 138:
===Tuottavuusparadoksi===
 
Tuottavuusparadoksi on nimitys ilmiölle, johon talouden nobelisti Robert Solow <ref>Solow 1987</ref> kiinnitti huomiota sarkastisella kommentillaan ”näemme tietokoneiden aikakauden kaikkialla, mutta emme tuottavuustilastoissa”. (You can see the computer age everywhere but in the productivity statistics) Ilmiö on tulkittu paradoksiksi, näennäisesti järjenvastaiseksi, sen perusteella, että huima tietotekniikan kehitys ja panostus eivät ole tulostuneet positiivisina tuottavuuslukuina. Ilmiötä sinänsä ei ole kiistetty, mutta sen tulkinnassa on kaksi koulukuntaa.
 
Paradoksi-koulukunta tulkitsee ilmiön paradoksiksi ja esittää syitä näkemäänsä paradoksiin. Tunnetuin tutkimus <ref>Brynjolfsson 1993</ref> jakaa tuottavuusparadoksin syyt neljään kategoriaan: työtulosten ja panostusten väärin mittaaminen, opettelemisesta ja sopeutumisesta johtuvat viiveet, saatujen tuottojen uudelleen jakaminen ja haaskaaminen sekä epäonnistunut IT-johtaminen <ref>Pyykkö 2009</ref>.
tuottojen uudelleen jakaminen ja haaskaaminen sekä epäonnistunut IT-johtaminen <ref>Pyykkö 2009</ref>.
 
Toinen koulukunta toteaa saman ilmiön olemassaolon, mutta ei pidä sitä mitenkään paradoksaalisena vaan luonnollisena markkinatalouden ilmiönä. Markkinataloudessa tuotteisiin luotu arvo jaetaan aina tuottajien ja kuluttajien kesken markkinahinnan avulla. Nopeasti kehittyvän teknologian aloilla syntyy nopeasti ja paljon uutta arvoa, josta suurimman osan ottaa vapaassa kilpailussa kuluttaja. Tästä seuraa, että tuottajien tuottavuuskehitys voi keskimäärin olla hyvinkin maltillinen huolimatta alan nopeasta teknisestä kehityksestä. <ref>Saari 2006, </ref> Suurin osa teknisen kehityksen vaikutuksista kertyy kuluttajille eikä näin ollen voi mitenkään näkyä tuottajan tilastoissa tuottavuusparadoksin kuvaamalla tavalla.
 
==Katso myös==
Rivi 155 ⟶ 154:
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Brynjolfsson, E| Nimeke = The Productivity Paradox of Information Technology | Suomentaja = | Vuosi = 1993| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Communications of the ACM| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Communications of the ACM| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Courbois, R. & Temple, P.| Otsikko = La methode des ”Comptes de surplus” et ses applications macroeconomiques| Julkaisu = 160 des Collect. INSEE, Serie C (35), 100 s.| Ajankohta = 1975| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Genesca, G. E. & Grifell, T. E.| Otsikko = Profits and Total Factor Productivity: A Comparative Analysis| Julkaisu = Omega. The International Journal of Management Science| Ajankohta = 1992| Vuosikerta = Vol. 20| Numero = No. 5/6| Sivut = 553-568|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Gollop, F. M.| Otsikko = Accounting for Intermediate Input: The Link Between Sectoral and Aggregate Measures of Productivity Growth| Julkaisu = Measurement and Interpretation of Productivity| Ajankohta = 1979| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = National Academy of Sciences| Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Jorgenson, D. W. & Griliches, Z.| Otsikko = The Explanation of Productivity Change | Julkaisu = Review of Economic Studies| Ajankohta = 1967| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 249-283|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Kurosawa, K.| Otsikko = An aggregate index for the analysis of productivity| Julkaisu = Omega | Ajankohta = 1975| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 157-168| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Loggerenberg van, B. & Cucchiaro, S.| Otsikko = Productivity Measurement and the Bottom Line| Julkaisu = National Productivity Review| Ajankohta = 1982| Vuosikerta = Vol. 1| Numero = No. 1| Sivut = 87-99|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Loggerenberg van, B. & Cucchiaro, S.| Otsikko = Productivity Measurement and the Bottom Line| Julkaisu = National Productivity Review| Ajankohta = 1982| Vuosikerta = Vol. 1| Numero = No. 1| Sivut = 87-99|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = | Lopetusmerkki = }}▼
*{{kirjaviite|Tekijä=Pineda, A.|Nimeke=A Multiple Case Study Research to Determine and respond to Management Information Need Using Total-Factor Productivity Measurement (TFPM). |Vuosi=1990|Julkaisija=Virginia Polytechnic Institute and State University|Tunniste=}}
*{{kirjaviite|Tekijä=Porter, M.E.|Nimeke=Kansakuntien kilpailuetu|Vuosi=1991|Julkaisija=Otava|Tunniste=}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Pyykkö, A.| Nimeke = Tuottavuusparadoksi liiketoimintaa haittaavana ilmiönä| Suomentaja = | Vuosi = 2009| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Tekijä = Saari, S.| Nimeke = Johtamistulos. Strategisen muutoksen mittaus ja analyysi teollisuusyrityksessä| Osoite = http://www.mido.fi/index_tiedostot/Johtamistulos.PDF | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisija = MIDO OY| Ajankohta = 1989| Viitattu = | Kieli = }}▼
Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
▲*{{Verkkoviite | Tekijä = Saari, S.| Nimeke = Johtamistulos. Strategisen muutoksen mittaus ja analyysi teollisuusyrityksessä|
Osoite = http://www.mido.fi/index_tiedostot/Johtamistulos.PDF | Tiedostomuoto = PDF | Selite = |
Julkaisija = MIDO OY| Ajankohta = 1989| Viitattu = |
Kieli = }}
*{{kirjaviite|Tekijä=Saari, S.|Nimeke=Tuottavuuden mittaus osana kannattavuuden mittausta teollisuusyrityksessä: Mittausmenetelmien vertaileva tutkimus|Vuosi=2000|Julkaisija=TTKK.Väitöskirja|Tunniste=}}
*{{kirjaviite|Tekijä=Saari, S.|Nimeke=Tuottavuus. Teoria ja mittaaminen liiketoiminnassa. Tuottavuuden käsikirja|Vuosi= 2006a|Julkaisija=MIDO OY. 273 s.|Tunniste=}}
*{{kirjaviite|Tekijä=Saari, S.|Nimeke=Productivity. Theory and Measurement in Business|Vuosi=2006b|Julkaisija=European Productivity Conference. Espoo, Finland 30 August-1 September 2006. |Tunniste=}}Saatavana [http://www.mido.fi/index_tiedostot/Productivity_EPC2006_Saari.pdf Internetissä]
*{{kirjaviite|Tekijä=Saari, S.|Nimeke=Tulosmatriisiohjaus. Ominaisuudet ja käyttö. Miten saada halutut asiat tehdyksi organisaatiossa|Vuosi=2004|Julkaisija=MIDO OY 280 s.|Tunniste=}}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Solow, R.| Otsikko = | Julkaisu = New York Review of Books | Ajankohta = 1987| Vuosikerta = | Numero = | |Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = | Lopetusmerkki = }}
 
===Viitteet===
Rivi 185 ⟶ 176:
==Aiheesta muualla==
===Kirjallisuus===
*{{Lehtiviite | Tekijä = Aulin-Ahmavaara, P. & Jalava, J.| Otsikko = Kansantalouden toimialoittaisten tuottavuusmittareiden kehittäminen| Julkaisu = Tuottavuuskatsaus 1999| Ajankohta = 1999 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tilastokeskus| Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Brayton, G. N.| Otsikko = Simplified Method of Measuring Productivity Identifies Opportunities for Increasing It| Julkaisu = Industrial Engineering| Ajankohta = Feb.| Vuosikerta = 1983| Numero = | Sivut = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*{{kirjaviite|Tekijä=Davis, H. S.|Nimeke=Productivity Accounting|Vuosi=1955|Julkaisija=University of Pennsylvania|Tunniste=}}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Graig, C. & Harris, R.| Otsikko = Total Productivity Measurement at the Firm Level| Julkaisu = Sloan Management Review| Ajankohta = | Vuosikerta = 1973| Numero = Spring 1973| Sivut = 13-28|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Hjerppe, R.| Nimeke = Kasvun vuosisata| Vuosi = 1990| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = VAPK-kustannus| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Hyytinen, A. & Rouvinen, P. (toim.)| Nimeke = Mistä talouskasvu syntyy?| Vuosi = 2005| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = VAPK-kustannusETLA| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Hyytinen, A. & Rouvinen, P. (toim.)| Nimeke = Mistä talouskasvu syntyy?| Vuosi = 2005| Kappale = | Sivu = | Selite = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = ETLA| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Ojala, J. & Eloranta, J. & Jalava, J. (toim.)| Nimeke = The Road to Prosperity, An Economic History of Finland | Vuosi = 2006| Kappale = | Sivu = | Selite = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = SKS| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Jalava, J| Nimeke = Essays on Finnish Economic Growth and Productivity, 1860-2005| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = | Selite = Väitöskirja|
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tilastokeskus| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
▲*{{Lehtiviite | Tekijä = Loggerenberg vanKendrick, BJ. & CucchiaroCreamer, SD. | Otsikko = Measuring Company Productivity: MeasurementA andhandbook thewith BottomCase LineStudies| Julkaisu = The National Industry Productivity ReviewBoard, Studies in Business Economics| Ajankohta = 19821965| Vuosikerta = VolNo. 189| Numero = No. 1| Sivut = 87-99| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}
Kieli = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Kendrick, J. & Creamer, D. | Otsikko = Measuring Company Productivity: A handbook with Case Studies| Julkaisu = The National Industry Productivity Board, Studies in Business Economics| Ajankohta = 1965| Vuosikerta = No. 89| Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*{{kirjaviite|Tekijä=Kendrick, J. W.|Nimeke=Improving Company Productivity|Vuosi=1984|Julkaisija=The Johns Hopkins University Press|Tunniste=}}
*{{kirjaviite|Tekijä=Mundel, M. E.|Nimeke=Improving Productivity and Effectiveness|Vuosi=1983|Julkaisija=Prentice-Hall, Inc|Tunniste=}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Maliranta, M. & Ylä-Anttila, P. (toim.)| Nimeke = Kilpailu, innovaatio ja tuottavuus| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ETLA| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
Julkaisupaikka = | Julkaisija = ETLA| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}
*{{kirjaviite|Tekijä=Sumanth, D.|Nimeke=Productivity Measurement and Evaluation Models for Manufacturing Companies|Vuosi= 1979|Julkaisija= Illinois Institute of Technology. University Microfilms International, dissertation thesis. 291 s.|Tunniste=}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Uusi-Rauva, E.| Nimeke = Tuottavuus, mittaa ja menesty | Vuosi = 1996| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = TT-kustannustieto Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
Julkaisupaikka = | Julkaisija = TT-kustannustieto Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}
===Linkit===
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt317.pdf| Nimeke = Työllisyys ja tuottavuus. | Tekijä = Alho, K. & Kaitila, V. & Kotilainen, M.| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Työministeriö| Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t121.pdf | Nimeke = T&K,tuottavuus ja taloudellinen kasvu | Tekijä = Berghäll, E. & Junka, T.| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = VATT| Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuottavuustyo.fi/files/27/tuottavuus_tie_vaurauteen.pdf| Nimeke = Tuottavuus - tie vaurauteen| Tekijä = EANPC| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = VATT| Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwfi.tuottavuustyoosha.fieuropa.eu/filesgood_practice/27tuottavuustekija/tuottavuus/tuottavuus_tie_vaurauteen.pdf| Nimeke = Tuottavuus - tie vaurauteenTuottavuussivusto| Tekijä = EANPCEuroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.epc2006.fi/EPC_Scientific_Proceedings.pdf| Nimeke = Competitiveness through Productivity| Tekijä = European Productivity Conference EPC 2006| Tiedostomuoto = | Selite = Conference Papers| Julkaisu = | Ajankohta = 2006| Julkaisupaikka = Espoo| Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.teknologiateollisuus.fi/files/5161_20040129%20Tyoymparisto%20ja%20tuottavuus.pdf | Nimeke = Työympäristö ja tuottavuus | Tekijä = Hannula, M.| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2004| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://fi.osha.europa.eu/good_practice/tuottavuustekija/tuottavuus/| Nimeke = Tuottavuussivusto| Tekijä = Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto
*{{Verkkoviite | Osoite = http://econ161.berkeley.edu/pdf_files/W7471.pdf| Nimeke = Total Factor Productivity | Tekijä = Hulten, C. | Tiedostomuoto = PDF| Selite = A Short Biography| Julkaisu = | Ajankohta = 2000| Julkaisupaikka = | Julkaisija = University of Maryland and National Bureau of Economic Research| Viitattu = | Kieli = }}▼
| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&ct=res&cd=32&url=http%3A%2F%2Fwww.pardia.fi%2F%40Bin%2F848238%2Fjaakko_kiander02042009.ppt&ei=tpH2SajzGc35-AbEhOHCDg&usg=AFQjCNHW5FqMji8rGz1YSKU6AbWRjUrUIA| Nimeke = Julkisen sektorin tuottavuus| Tekijä = Kiander, J. | Tiedostomuoto = PPT| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Palkansaajien tutkimuslaitos| Viitattu = | Kieli = }}▼
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.epc2006tco.fise/EPC_Scientific_ProceedingsFileOrganizer/TCOs%20webbplats/Publikationer/rapporter/TCO-granskar/2007/nr8_har_finland_hunnit_ikapp_sverige_WEBB.pdf| Nimeke = CompetitivenessHar throughFinland Productivityhunnit ikapp Sverige?| Tekijä = EuropeanLind, Productivity Conference EPCD. 2006| Tiedostomuoto = PDF| Selite = ConferenceEn Papersjämförande produktivitetsanalys över 30 år| Julkaisu = | Ajankohta = 2007| Julkaisupaikka = | Julkaisija = TCO | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ptt.fi/dokumentit/tp118_1302091004.pdf| Nimeke = Henkilöstön työkyky ja toimipaikkojen tuottavuus| Tekijä = Mäki-Fränti, P.| Tiedostomuoto = PDF| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita N:o 118| Viitattu = | Kieli = }}▼
Ajankohta = 2006| Julkaisupaikka = Espoo| Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.teknologiateollisuusetla.fi/files/5161_20040129%20Tyoymparisto%20ja%20tuottavuus2524_B247_ALKU.pdf | Nimeke = TyöympäristöMissä jaarvo tuottavuussyntyy? Suomi globaalissa kilpailussa| Tekijä = HannulaPajarinen, M.,Rouvinen, P., Ylä-Anttila, P.| Tiedostomuoto = PDF| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = ETLA| Viitattu = | Kieli = }}
Ajankohta = 2004| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
▲*{{Verkkoviite | Osoite = http://econ161.berkeley.edu/pdf_files/W7471.pdf| Nimeke = Total Factor Productivity | Tekijä = Hulten, C. | Tiedostomuoto = PDF| Selite = A Short Biography| Julkaisu = |
Ajankohta = 2000| Julkaisupaikka = | Julkaisija = University of Maryland and National Bureau of Economic Research| Viitattu = | Kieli = }}
▲*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&ct=res&cd=32&url=http%3A%2F%2Fwww.pardia.fi%2F%40Bin%2F848238%2Fjaakko_kiander02042009.ppt&ei=tpH2SajzGc35-AbEhOHCDg&usg=AFQjCNHW5FqMji8rGz1YSKU6AbWRjUrUIA| Nimeke = Julkisen sektorin tuottavuus| Tekijä = Kiander, J. | Tiedostomuoto = PPT| Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Palkansaajien tutkimuslaitos| Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tco.se/FileOrganizer/TCOs%20webbplats/Publikationer/rapporter/TCO-granskar/2007/nr8_har_finland_hunnit_ikapp_sverige_WEBB.pdf| Nimeke = Har Finland hunnit ikapp Sverige?| Tekijä = Lind, D. | Tiedostomuoto = PDF| Selite = En jämförande produktivitetsanalys över 30 år| Julkaisu = |
Ajankohta = 2007| Julkaisupaikka = | Julkaisija = TCO | Viitattu = | Kieli = }}
▲*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ptt.fi/dokumentit/tp118_1302091004.pdf| Nimeke = Henkilöstön työkyky ja toimipaikkojen tuottavuus| Tekijä = Mäki-Fränti, P.| Tiedostomuoto = PDF| Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita N:o 118| Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.etla.fi/files/2524_B247_ALKU.pdf| Nimeke = Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa| Tekijä = Pajarinen, M.,Rouvinen, P., Ylä-Anttila, P.| Tiedostomuoto = PDF| Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = ETLA| Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oecd.org/dataoecd/6/3/40605524.pdf| Nimeke =
OECD Compendium of Productivity Indicators| Tekijä = OECD| Tiedostomuoto = PDF| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = OECD | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekes.fi/tekes/esittely/A_teknopol/Tuottavuus.ppt| Nimeke = Kokonaistuottavuus OECD-maissa| Tekijä = TEKES| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 20082006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = OECD | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekes.fi/tekes/esittely/A_teknopol/Tuottavuus.ppt| Nimeke = Kokonaistuottavuus OECD-maissa| Tekijä = TEKES| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/tietoyhteiskuntaneuvosto/fi_FI/1128411590457/_files/74818985290988932/default/Tuottavuusdiasarja%20PP%20V4%20050306.pdf| Nimeke = Tulevaisuuden elinvoimainen Suomi| Tekijä = Tietoyhteiskuntaneuvosto |Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = TKK Dipoli| Viitattu = | Kieli = }}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuottavuus”