Ero sivun ”Kivihiilikausi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Tämä sivu on mukana Viikon kilpailussa 2013-34}} -malline using AWB |
viitteet eroon lähteistä, lastenkirjan ISBN oli väärin, |
||
Rivi 8:
== Mannerliikunnot ==
Kivihiilikaudella mantereiden sijainti oli hyvin erilainen nykyiseen verrattuna. Tämän selittää mannerliikuntoteoria. Paleomagnetismista ja mannerten liikejäljistä on koetettu päätellä mannerten muinaisia sijainteja. Kivihiilikaudella maassa oli kaksi suurta päämannerta, [[Gondwana]] ja [[Laurussia]], jotka ajautuivat toisiaan kohti. Gondwana sijaitsi etelänavan ympärillä. Siihen kuuluivat nykyiset Etelä-Amerikka, Afrikka, Intia, Australia ja Etelämanner. Lisäksi oli pienempiä mantereita, muun muassa Siperia ja Kiina.<ref>
Mantereita ympäröi suuri Panthalassa. Pohjoisnapa oli merellä, ja sitä lähinnä sijaitsi Siperian pienmanner. Panthalassan osana oli [[Paleotethys]] Siperian, Australian, Afrikan ja Kiinan sisässä päiväntasaajan lähellä. Kivihiilikauden alkupuolella eteläinen suurmanner Gondwana ja Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta koostuvat Laurussia olivat erillään toisistaan. Maapallo oli silloin lämmin, koska lämmin merivirta pääsi kulkemaan Pohjois-Amerikan ja Afrikan välisestä salmesta.
Rivi 14:
Kauden lopussa Gondwana ja Laurussia olivat törmänneet toisiinsa. Siperia ja Kiina olivat erillisinä pienmantereina. Laurussia esti päiväntasaajaa kiertävän lämpimän, maapalloa lämmittävän merivirran kulun.
Meren pinta oli korkealla. Se alkoi vaihdella kauden lopulla jäätiköitymisten takia, ja niinpä Pohjois-Amerikassa mantereiset metsät ja planktonia sisältänyt matala meri vuorottelivat. Siksi kerrostumiin syntyi ajoittain kivihiiltä, ajoittain kalkkia. Näiden välissä oli muun muassa hiekkakiveä, jota syntyi jokisuistoihin. Eräs tyypillinen kerrostumasarja on hiili - kalkkikivi - piipitoinen kalkkikivi - hiekkakivi - savi - hiili. Näitä kerrostumia sanotaan sykloteemeiksi.<ref name="EB">
==Ilmasto==
Ilmasto oli kauden alussa lämmin ja kostea. Se oli nykyistä lämpimämpi, muttei niin lämmin kuin trias- tai liitukaudella. Ilmasto viileni kauden jälkipuoliskon alussa melko nopeasti jäätiköitymisvaiheen lähestyessä. Ilmasto kostui kauden alussa ja kuivui nopeasti kauden keskivaiheilla ja pysyi koko kauden nykyistä kosteampana. Ilmaston vyöhykkeisyys oli suuri varsinkin silloin, kun Gondwanamanner jäätiköityi kivihiilikauden loppupuolella. Jää ulottui laajimmillaan jopa 30 eteläiselle leveysasteelle. Korkeilla leveysasteilla olleiden puiden jäännöksissä näkyy vuosirenkaita ja tropiikista ne puuttuivat niin kuin nykyään.<ref
Ilmakehän happipitoisuus nousi korkealle, jolloin happipitoisuus oli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Noin 330 miljoonaa vuotta sitten Maan keskilämpötila oli korkea, 20 astetta. Noin 320 miljoonaa vuotta sitten ylemmän kivihiilikauden, Pennsylvaniakauden alussa Maa viileni nykyistä kylmemmäksi. Noin 290 miljoonaa vuotta sitten Maan keskilämpötila oli noin 10 astetta, oltiin [[Kivihiili-permin jääkausi|Kivihiili-Permin jääkaudessa]]. Happipitoisuus oli samaan aikaan korkeimmillaan, Jääkausi päättyi seuraavan [[permikausi|permikauden]] alussa noin 270 miljoonaa vuotta sitten<ref>
==Kasvillisuus==
Rivi 26:
Kivihiilikaudella [[Sanikkaiset|sanikkaismetsät]] kukoistivat ja [[Kasvit|kasvillisuus]] oli rehevimmillään, sillä [[ilmasto]] oli ainakin osan kautta päiväntasaajan lähellä hyvin lämmin ja kostea. Muita kaudella kasvaneita kasvilajeja olivat [[kortteet]] ja [[liekokasvit]] (''Lycopodum'', ''Selaginella''). Kaudella oli monilajisia, suuria kortemetsiä. Puusto koostui muun muassa sinettipuista (''Sigillaria'') ja suomupuista (''Lepidodendron''). Suomupuu saattoi kasvaa yli 35 metriä korkeaksi. Jotkin sanikkaispuut kasvoivat 50 metriä korkeiksi ja saniaspuut kahdeksanmetrisiksi. Kivihiilikauden maailma oli vihreä, mutta kukkakasveja ei vielä ollut.
Noin 350 miljoonaa vuotta sitten kasveille kehittyivät ilmaraot. Noin 305 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät ensimmäisen siemenpuut, Cordaites.<ref>Tieteen
Noin 335-325 miljoonaa vuotta sitten kasvoivat ensimmäiset laajat trooppiset metsät.<ref>
===Kasvit joista kivihiilikausi tunnistetaan===
Rivi 43:
Puuvartisten kasvien muodostamissa metsissä eli mm. [[sammakkoeläimet|sammakkoeläimiä]] ja jättimäisiä [[hyönteiset|hyönteisiä]]. Lentävät hyönteiset kehittyivät kivihiilikaudella. Kivihiilikauden loppupuolella ja seuranneella permikaudella hyönteisten lajiutuminen oli nopeaa. Kivihiilikaudella ilmestyivät mm. [[Torakat|torakoiden]] edeltäjät. Tunnetuimpia kivihiilikauden hyönteisiä ovat jättiläissudenkorennot (''[[Namurotypus]]''), joiden siipien kärkiväli saattoi olla 66 cm. Oli myös noin kaksimetrisiä tuhatjalkaisia (''[[Arthropleura]]'') ja metrin pituisia jättiläisskorpioneja ''[[Gigantoscorpio]]''. [[Megarachne]]-hämähäkki oli pienen kissan kokoinen, noin 30 cm:n pituinen. Ilmakehässä arvellaan olleen happea jopa 35 %, minkä arvellaan mahdollistaneen jättiläismäisten hyönteisten kehittymisen.
Kivihiilikauden valtiaita olivat kauden alussa ilmaantuneet nykyisiä [[salamanteri|salamantereita]] muistuttaneet ensimmäiset maaselkäjänteiset [[sammakkoeläimet]] (''Amphibia''). Kivihiilikaudella eli sammakoista kehittyneitä matelijamaisia sammakoita, muun muassa kauden alun [[Westlothiana]].<ref>
Kauden lopussa noin 300 miljoonaa vuotta sitten eli Pohjois-Amerikassa pitkähäntäinen, neljällä jalalla kulkeva matala Petrolacosaurus, joka oli varhainen diapsidi. Samoihin aikoihin eli sammakkomainen Paleothyris.
Rivi 57:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Eronen, Matti | Nimeke=Jääkausien jäljillä | Selite=Ursan julkaisuja 43 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ursa | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-9269-59-2}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Luhr J F | Nimeke = Maapallo | Julkaisija = Karttakeskus | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 9789515930408}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Malam John & Parker Steve | Nimeke = Suuri dinosauruskirja | Julkaisija = Läsförlaget | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 1405433795}}
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
| |||