Wikipedia

Ero sivun ”Kagaali” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
kumottu vandalismi
Rivi 6:
 
==Asevelvollisuuskysymys vedenjakajana==
Suomen venäläistämistoimenpiteet jakoivat suomalaiset myöntyväisyyspolitiikan kannattajiin sekä venäläistämispolitiikan vastustajiin eli perustuslaillisiin. Suomen oman sotaväen lakkauttamisen jälkeen [[Venäjän keisari|keisaritsaari]] antoi 12. heinäkuuta 1901 julistuksen yleisvaltakunnallisen asevelvollisuuden toimeenpanemisesta Suomessa. Ensimmäinen elokuuta 1901 Suomen myöntyvyyspolitiikkaa kannattava senaatti päätti – Kustaa III:n aikaisen "Suomen perustuslain" mukaan laittomasti – annetun lain liittämisestä Suomen suurruhtinaskunnan asetuskokoelmaan.
 
==Kagaalin perustaminen==
Perustuslaillisten ensimmäinen järjestäytyneeseen passiiviseen vastarintaan tähdännyt kokoontuminen pidettiin 3. elokuuta 1901 entisen keisarintsaarin kenraalin [[Jacob Julius af Lindfors]]in luona [[Tuurholman kartano]]ssa Helsingin Laajasalossa. Kokouksen johtajana oli [[Leo Mechelin]] ja osallistujina lähinnä vanhoja valtiopäivämiehiä – myös [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen|Yrjö Sakari Yrjö-Koskista]] oli pyydetty mukaan, mutta hän ei osallistunut. Kokouksessa päätettiin lähinnä asevelvollisuuskutsuntoja vastustaneen adressin keräämisestä, mutta sen innoittamina joukko nuorempia perustuslaillisia päätti perustaa salaisen keskusjärjestön. Näin syntyi kagaali, jonka toiminta alkoi elo–syyskuussa.<ref>Matti Klinge, Keisarin Suomi, s. 374. Schildts Miktor, 1997.</ref>
 
Kagaalin varsinainen perustamiskokous pidettiin 15. päivä syyskuuta vuonna 1901 varatuomari Arne Cederholm asianajajatoimistossa, joka sijaitsi Helsingissä Pohjois-Esplanadin ja Unioninkadun kulmauksessa. Kokouksessa olivat läsnä Arne Cederholm, Ernst Estlander, Th. Homen, [[Adolf von Bonsdorff]], Carl Mannerheim, F. von Wright ja lyhyen hetken Eugen Wolff. Tätä tilaisuutta pidetään kagaalin varsinaisena perustavana kokouksena.<ref> Taistelujen kirja 3 , s. 348</ref><ref>Kagalen 1, s. 132</ref><ref>Koskimies, Y. S. Yrjö-Koskisen elämä 3, s. 195</ref>
Rivi 15:
Myöhemmin pidettiin uusia kokouksia tässä samassa paikassa. Kagaali perusti Helsinkiin keskustoimikunnan ja jakoi maan 45 piiriin. Kagaalilla oli noin 500 kirjeenvaihtajaa, jotka huolehtivat paikkakunnillaan työn järjestämisestä ja hankkivat avukseen paikallisia asiamiehiä, jotka heidän kanssaan jakoivat salaisia painotuotteita ja tekivät muita tehtäviä <ref>Taistelujen kirja 3 , s. 348</ref>
 
Mechelin laati kansalaisadressin, johon kertyi noin 500&nbsp;000 nimeä. KeisarilleTsaarille adressi toimitettiin syyskuussa, mutta vastaanotto oli jyrkkä. Kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov]] reagoi adressiin uhkaamalla aseistakieltäytyjiä opiskelupaikkojen menetyksillä ja virkakielloilla. Kagaalin järjestämät kutsuntalakot saivat keisarintsaarin lopulta kuitenkin luopumaan asevelvollisuuden toimeenpanosta.
 
==Naiset toiminnassa==
Rivi 37:
 
==Venäjä-Japani-sota tuo mullistuksia==
Venäjä kärsi vuonna 1905 sodassa nöyryyttävän tappion Japanille, mikä laukaisi yhteiskunnallisia levottomuuksia, ja lopulta keisaritsaari luopui itsevaltiudestaan parlamentin ([[duuma]]) hyväksi. Suomalaisetkin [[perustuslailliset]] jatkoivat vastarintaansa [[sosialisti]]en tuella, jolloin keisaritsaari antoi Mechelinin muodostaa hallituksen (senaatin) ja tuoda Suomen suuriruhtinaskuntaanSuomeen yleisen ja yhtäläisen ääni- ja vaalioikeuden sekä ihmisoikeudet (1906). Tähän päättyi ensimmäinen [[sortokausi]] (1899-1905).
 
==Aiheesta muualla==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kagaali”