Ero sivun ”Nivellen offensiivi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Arras: w-linkin suoristus |
p kh, w |
||
Rivi 13:
| taistelija2 = {{Saksan keisarikunta}}
| komentaja1 = {{Ranskan lippu}} [[Robert Nivelle]]<br>{{Ranskan lippu}} [[Joseph Alfred Micheler]]<br>{{Ranskan lippu}} [[Charles Mangin]]<br>{{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[Douglas Haig]]<br>{{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[Edmund Allenby]]
| komentaja2 = {{Saksan keisarikunnan lippu}} [[Erich Ludendorff]]
| vahvuus1 = 1 200 000 miestä<br>
| vahvuus2 = ehkä noin 480 000
| tappiot1 = 187 000, joista<br>29 000 kaatunutta<br>4 000 sotavankia<br>
| tappiot2 = 163 000, joista<br>15
| huomautus =
| muut_taistelut = Ensimmäisen maailmansodan länsirintama
}}
'''Nivellen offensiivi''' oli [[Ympärysvallat|ympärysvaltojen]] [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] [[länsirintama (ensimmäinen maailmansota)|länsirintamalla]] huhtikuussa 1917 tekemä hyökkäys. Hyökkäyksen luvattiin lopettavan sodan 48 tunnissa ja sen tappioiksi oli arvioitu noin
==Taustaa==
Rivi 27:
Vuoden 1916 lopulla Ranskan armeijan uudeksi ylipäälliköksi [[Joseph Joffre]]n tilalle tuli [[Robert Nivelle]], joka oli vuoden 1916 lopulla toteuttanut onnistuneita vastahyökkäyksiä [[Verdunin taistelu|Verdunin]] sekä [[Sommen taistelu]]ssa. Hän ryhtyi valmistelemaan länsirintamalla suurta hyökkäystä, jonka tavoitteena oli sodan nopea voittaminen ja lopettaminen. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] hallitus vaihtui vuoden 1916 lopulla. Uusi pääministeri [[David Lloyd George]] ei halunnut uhrata [[Britannian armeija|Britannian joukkoja]] samassa laajuudessa kun oli tapahtunut vuonna 1916. Hän ei kannattanut kenraali [[Douglas Haig]]in tapaa käydä sotaa länsirintamalla. [[Itärintama (ensimmäinen maailmansota)|Itärintamalla]] [[Venäjän keisarikunta]] kaatui maaliskuussa 1917 ja valtaan nousi [[Venäjän väliaikainen hallitus]]. Tämän jälkeen Britannian ja Ranskan johdot alkoivat miettiä miten sota voitaisiin yleensä voittaa.
Kenraali Nivelle oli tehnyt suunnitelman kevään 1917 suurhyökkäyksestä, jonka tuli kohdistua Chemin des Damesiin ja jonka piti
==Taistelu==
Hyökkäys alkoi massiivisella tykistökeskityksellä, jonka jälkeen jalkaväki ja panssarivaunut etenivät saksalaisten asemiin. Suunnitelmaan kuului kolme erillistä osaa:<ref name=imspp>{{Kirjaviite | Nimeke = Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä| Julkaisija = Gummerus kustannus| Vuosi = 2004| Tekijä = Westwell, Ian| Suomentaja = Ahola, Veikko ym | Luku = | Sivu = | Sivut =
* Arrasissa Britanniasta ja sen dominioista koottujen 1., 3. ja 5. armeijoiden hyökkäys, jolla piti vallata alueen hallitseva maastonkohta sekä lyödä saksalaisten joukot.
Rivi 46:
==Rivimiesten kapinointi==
Epäonnistunut hyökkäys ei olisi ollut ongelma Nivellen asemalle vuonna 1915 tai 1916, mutta ranskalaisten miesvahvuus alkoi vuonna 1917 huveta. Ranskalaisten rivisotilaiden taistelutahto oli alkanut horjua jo Verdunissa edellisenä vuonna. Nivelle oli luvannut sotilailleen voiton kevään suurhyökkäyksessä ja sotilaat uskoivat häntä. Pian hyökkäyksen alkamisen jälkeen sotilaille selvisi, että Nivelle tarjosi samaa vanhaa sotaa kuin Joffre. Mielipiteet muuttuivat nopeasti ja laajasti rivimiesten, alempien johtajien ja
Pétain tuli komentajaksi vaikeassa tilanteessa. ”Kollektiivinen tottelemattomuus” oli levinnyt laajalle ranskalaisissa yksiköissä. Tämä oli selkeä osoitus siitä, että ranskalaiset sotilaat eivät aikoneet enää jatkaa sotimista samalla tavalla kuin aikaisemmin sodan aikana. Kapinointia esiintyi 68 divisioonassa 112 divisioonasta. Pääsääntöisesti kapinoivien divisioonien piti osallistua Nivellen hyökkäykseen. Yleensä lepovuorossa olevat yksiköt yksinkertaisesti kieltäytyivät palaamasta etulinjaan.
Rivi 53:
==Seuraukset==
Pääministeri Lloyd Georgen tavoitteena oli pitää [[strategia|strateginen]] aloite ympärysvalloilla.
== Lähteet ==
|