Ero sivun ”Latgallia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ashoka (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
p replaced: paikaanimet → paikannimet using AWB
Rivi 1:
[[Tiedosto:Latvija viki.PNG|thumb|340px|Latvian historialliset alueet, Latgale sinisellä]]
 
'''Latgallia<ref name="kotuskirjakielitoimisto"> {{Kirjaviite | Tekijä = Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala| Nimeke = Pariisista Papukaijannokkaan | Vuosi =2013| Luku = | Sivu =108| Selite =Suomenkieliset ulkomaiden paikaanimetpaikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus| Tunniste = 978-952-5446-80-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.7.2013 | Kieli = suomi}}</ref>''' ([[latgallin kieli|latg.]] ''Latgola'', engl. ''Latgalia'') on yksi [[Latvia]]n historiallisista ja kulttuurialueista. Se sijaitsee Latvian itäosassa. Latgale on perinteisesti ollut [[roomalaiskatolinen kirkko|katolilaista]] seutua, kun muu Latvia on pääosin [[Luterilaisuus|luterilaista]]. Vanhin Latgalessa puhuttu kieli on [[latgallin kieli]] - ainoa Baltian kieli, jossa on säilynyt [[vokaalisointu]], samanlainen kuin suomen kielessä. Sen puhujia nimitetään [[Latgallit|latgalleiksi]] (latv. ''latgalieši''). Latgallin kielen elvyttäminen on ollut käynnissä suurimittaisena hankkeena vuodesta vuodesta 2004 alkaen.
 
Latgalliaa tärkeimpiä kaupunkeja ovat [[Väinänlinna]] (Daugavpils, [[latgallin kieli|latg.]] ''Daugpiļs'') sekä [[Rēzekne]] ([[latgallin kieli|latg.]] ''Rēzekne'' eli ''Rēzne''), jota pidetään Latgallian sydämenä. Nykyään väestö on hyvin venäläisvoittoista neuvostovallan jäljiltä, lisäksi alueella on historiallinen [[Latvian puolalaiset|puolalainen vähemmistö]]. Alue kuuluu nykyään EU:n köyhimpiin.
Rivi 7:
Latgalea asuttivat ensimmäisenä [[balttilaiset]] heimot. 1270 [[Kalparitaristo]] sai vallan alueella. 1559 [[Liivinmaan sota|Liivinmaan sodan]] jälkeen alue liitettiin [[Liettuan suuriruhtinaskunta]]an ja 1569 siitä edelleen tuli [[Puola-Liettua]]n osa. Tänä aikana suuri osa väestöstä kääntyi katoliseen uskoon. Alueesta tällöin käytettiin nimeä Inflantia.
 
Vuonna 1772 [[Puolan jako|Puolan ensimmäisen jaon]] yhteydessä [[Venäjän keisarikunta]] valloitti alueen ja sitä hallittiin [[Vitebsk|Vitebskistä]]istä käsin. Venäjä aloitti puolalaisia vastaan suunnatun venäläistämispolitiikan. Koska latgallit olivat ottaneet paljon vaikutteita puolalaisesta kulttuurista, koskivat nämä toimet myös heitä. Sorto loppui vasta 1904.
 
Latvia itsenäistyi vuonna 1918. Hallinnollisesti Latgale liitettiin Abrenen eli [[Pytalovon piiri|Pytalovon]] alueeseen, joka tuolloin kuului Latviaan. Ensimmäinen itsenäisyys päättyi kesällä 1940 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehitykseen. Noin 20&nbsp;000 latvialaista kuljetettiin saman kesän aikana Siperiaan. Seuraavana kesänä Latvia joutui natsi-Saksan haltuun.
 
Latgale oli myös [[Jiddishin kieli|jiddishiä]] puhuvien [[Latvian juutalaiset|juutalaisten]] asuinalue (Länsi-Latviassa juutalaiset puhuivat saksaa tai hepreaa). Valtaosa heistä asui [[Daugavpils|Daugavpilsin]]in kaupungissa. Itsenäisessä Lativassa he saivat täydet kansalaisoikeudet. Latvian juutalaisista noin 70&nbsp;000 menehtyi natsien [[Juutalaisvainot|juutalaisvainoissa]] ja juutalaiskulttuuri hävisi alueelta lähes kokonaan. Juutalaisia menehtyi erityisesti Brigadeführer [[Walter Stahlecker|Franz Walter Stahleckerin]] johtaman [[Einsatzgruppen|Einsatzgruppe A]] -joukon teloituksissa, [[Tuhoamisleiri|tuhoamisleireissä]] ja [[Kaiserwaldin keskitysleiri|Kaiserwaldin]] eli Mežaparkin [[Luettelo natsien keskitysleireistä|keskitysleirissä]] lähellä [[Riika|Riiaa]].
 
Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Latvia joutui uudelleen [[Baltian maiden miehitys|Neuvostoliiton haltuun]]. Kirjallisuuden julkaiseminen latgalliksi kiellettiin, ja alue venäläistyi muuttoliikkeen takia.
Rivi 31:
*[[Latvian puolalaiset]]
*[[Latvian hallinnollinen jako]]
 
 
{{tynkä/Eurooppa}}
 
[[Luokka:Latvian maantiede]]
[[Luokka:Latvian historia]]