Ero sivun ”Loistelamppu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 18:
Kun magneettisella kuristimella varustettuun valaisimeen kytketään [[jännite]], sytyttimen sisällä olevat kaksoismetallikärjet ovat aluksi auki ja niiden välille syntyy [[Verkkovirta|230]][[Voltti| V]] [[jännite]]. Sytyttimen sisällä olevassa kaasussa tapahtuu sähköpurkaus, joka lämmittää kaksoismetallia ja kärjet sulkeutuvat. Kärkien sulkeuduttua virta pääsee kulkemaan [[Kela_%28komponentti%29|kuristimen]] ja loisteputken molemmissa päissä olevien lämmitysvastuksien kautta, jolloin ne lämpeävät.
Lämpeneminen höyrystää putkessa olevan [[elohopea]]n. Koska virta kulkee myös kuristimen kautta, sen rautasydämeen muodostuu [[magneettikenttä]]. Jonkin ajan kuluttua kaksoismetallikärjet jäähtyvät ja avautuvat. Tällöin kuristimen magneettikenttä purkautuu muodostaen kuristimeen korkean jännitteen (ks. [[Kela_%28komponentti%29|kuristimen/kelan toimintaperiaate]]) joka aiheuttaa sähköpurkauksen loisteputkessa, ja lamppu syttyy. Loisteputken sisällä elohopea kaasuuntuu ja virtapiiri kulkee tämän jälkeen loisteputken läpi. Nyt kuristimen tehtävänä on rajoittaa virran kulku sopivaksi.
Loisteputken toimintajännite on n. 60...120 V, eli alhaisempi kuin syttymisjännite (400...600 V).
| |||