Versio 11. elokuuta 2013 kello 08.42 muokkaa Otrfan (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 120 616 muokkausta Kumottu muokkaus 12723694, jonka teki 78.27.75.82 (keskustelu) ← Vanhempi muutos		Versio 19. elokuuta 2013 kello 10.45 muokkaa kumoa Urjanhai (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 126 129 muokkausta käännetty en-iw:stä lössin synnyn edellytyksen ja sen syntymekanismi periglasiaalisissa olosuhteissa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Mineraly.sk - spras.jpg\|thumb\|200px\|Lössikerrostuma [[Slovakia]]ssa]] [[Tiedosto:LoessVicksburg.jpg\|thumb\|200px\|Lössi]] '''Lössi''' (saksaksi ''Löss, Lösch,'' löysä) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota [[tuuli~~\|tuulet~~]] ~~kuljettavat~~on kuluttamalla irroittanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle. Niinpä lössiä sanotaan joskus myös pölymaaksi<ref>Sauramo 1928, s 77</ref>. Lössi koostuu esimerkiksi [[kvartsi]]sta, [[maasälpä\|maasälvästä]] ja [[kiille\|kiilteestä]] sekä muista [[mineraali\|mineraaleista]]. Tuulen mukana kulkee savea, hiesua ja hienoa hietaa kymmeniä-satoja kilometrejä<ref name="Koivisto_2004">Marjatta Koivisto, Jääkaudet, WSOY 2004, s 106</ref>. Lössi on enimmäkseen [[siltti\|silttiä]], mutta myös savea ja hiekkaakin on mukana. [[Maalaji\|Raekoko]] on useimmiten [[hieno hieta\|hienoa hietaa]] ja yleensä luokkaa 0,01-0,06 mm. Tämä vastaa kansainvälisessä [[Maalaji#ISO-luokitus\|ISO-luokituksessa]] [[karkea siltti\|karkeaa silttiä]]. Lössirakeet ovat yleensä teräväsärmäisiä. Lössi on usein kalkkipitoista jossa tapauksessa siinä on runsaasti kalsiumkarbonaattia<ref>Sauramo 1928, s 77</ref>. Lössissä saattaa olla myös kalkkitiivistymiä. Lössi on huokoista ja helposti kuluvaa. Lössikerrostumat ovat ~~tyypillisiä~~ eolisia, tuulten kuljettamia kerrostumia. Ne ovat hyvin [[eroosio]]herkkiä. ~~Lössi syntyy [[jäätikkö\|jäätikön]] jauhaessa alla olevaa [[kallio]]ta. [[jääkausi\|Jääkaudella]] oli laajoja lössiaroja.~~ Lössin synnyn edellytyksiä ovat: sopivan aineksen lähde, riittävä tuulienergia kuljettamaan ainesta, sopiva alue aineksen kasautumiseen ja riittävä aika kasaantumisen toteutumiseksi. Lössiä voi syntyä toisaalta [[periglasiaalinen\|periglasiaalisissa]] eli [[jäätikkö\|jäätikön]] läheisissä kylmissä olosuhteissa ja toisaalta eräissä muita olosuhteissa. Periglasiaalista lössiä on syntynyt, kun raekooltaan sopivaa ainesta on kerrostunut veteen [[tulvatasanko\|tulvatasangoille]] [[mannerjäätikkö\|mannerjäätikön]] edustalle kesällä kun jäätikössä on tapahtunut sulamista, mutta talvella kun sulamista ei ole tapahtunut, tulvatasangot ovat jääneet kuivilleen, jolloin tuuli on voinut tarttua ainekseen ja kasata sitä toisaalle. Etenkin [[jääkausi\|jääkaudella]] oli laajoja lössiaroja. Lössipitoiset [[maannos\|maannokset]] ovat yleensä hyvin ravinteikkaita Rivi 32 ⟶ 36: Viime jääkauden Saksan lössikerrostumissa näkyy runsaasti varhaisella Veiksel-jääkaudella kosteissa oloissa syntynyttä maa-ainesta Mosbachin kerrostumiin liittyen. Keski-Veiksel-kaudella näkyy kuivissa oloissa syntynyttä lössiä, joka päättyy pitkähköön kosteaan kauteen Lohner Bodeniin liittyen. Rambachin vulkaanisen tefran syntymisen aikoihin oli kerrostumista päätellen kylmä kausi, luultavasti jääkauden huippukohta. Sen jälkeen tuli kuivan lössin kausi, jota katkoi ajoittain viisi ohutta kosteissa oloissa syntynyttä kerrostumaa. Lämpimällä Alleröd-kaudella ilmestyi Pohjois-Saksaan kostea maaperä.{{Selvennä\|huonoa suomea, pitäisi ilmaista selkeämmin}}<ref>Ehlers 1996, Figure 209 s 441</ref> Etelä-Jakutian kletaharmaa lössimäinen maa eroaa Euraasian ja Keski-Aasian lössistä. ▼ Se sisältää mponia kasvien jäänteitä ja on rakenteeltaan mikrokerrostumainen<ref>Rutter & Velichko 1997, s 57, alkup Morozova 1971</ref>.▼ ▲Etelä-Jakutian ~~kletaharmaa~~keltaharmaa lössimäinen maa eroaa Euraasian ja Keski-Aasian lössistä. ▲Se sisältää ~~mponia~~monia kasvien jäänteitä ja on rakenteeltaan mikrokerrostumainen<ref>Rutter & Velichko 1997, s 57, alkup Morozova 1971</ref>. == Lähteet==

Ero sivun ”Lössi” versioiden välillä