Wikipedia

Ero sivun ”Olavi J. Mattila” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattava/muoto|Luettelomainen}}
{{Valtionjohto
| nimi = Olavi Johannes Mattila
Rivi 29 ⟶ 28:
'''Olavi Johannes Mattila''' ([[24. lokakuuta]] [[1918]] [[Hyvinkää]] &ndash; [[4. elokuuta]] [[2013]] Hyvinkää<ref>http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589454844.html?pos=navnow</ref>) oli [[Valmet]] Oy:n entinen pääjohtaja ja moninkertainen ministeri.
 
Hän syntyi keskikokoisen maalaistalon pojaksi. Lapsuudessaan hän harrasti urheilua ja liikuntaa ja ylsi myöhemmin Suomen mestaruuksiin saakka. Hän oli 200 metrin aitajuoksun [[Suomen mestari]] ja olympiavalmennettava vuoden 1940 kisoihin, jotka peruutettiin sodan vuoksi. Urheilun kautta hän tutustui [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoseen]] jonka tuella hän nousi myöhemmin asemiin politiikassa ja liike-elämässä.
Hän valmistui diplomi-insinööriksi 1946 ja kauppatieteiden maisteriksi 1950.<ref name="mmm">Mitä Missä Milloin 1982, Otava, s.&nbsp;108</ref>
 
Sodan jälkeen hän valmistui sekä [[diplomi-insinööri]]ksi että [[kauppatieteet|kauppatieteiden maisteriksi]] <ref >Mitä Missä Milloin 1982, Otava, s.&nbsp;108</ref> ja työskenteli liike-elämän palveluksessa. Vuonna 1952 hänet nimitettiin kaupalliseksi neuvokseksi Suomen Ulkomaankaupan Edistämisrahastoon, jossa hän ryhtyi solmimaan Suomelle kauppasuhteita tuoreen [[Kiina|Kiinan kansantasavalla]]n kanssa. [[Peking]]istä hän siirtyi 1957 [[Buenos Aires]]iin kaupalliseksi lähetystösihteeriksi.
Olavi J. Mattila toimi esimerkiksi seuraavissa viroissa:
 
* Diplomaattitehtävissä [[Peking]]issä ja [[Buenos Aires]]issa (1952-1960)<ref name="mmm"/>
* [[Ulkoasiainministeriö]]n jaostopäällikkö (1960)
* [[Kauppa- ja teollisuusministeriö]]n kauppaosaston päällikkö (1960–1962)
* Ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkö (1962–1964)
* [[Valmet]] Oy:n pääjohtaja (1965–1973)
* Valmet Oy:n hallituksen päätoiminen puheenjohtaja (1973–1982)
* [[Enso-Gutzeit]] Oy:n hallituksen päätoiminen puheenjohtaja (1973–1983)
 
==Poliitikkona ja ministerinä==
Ministeriydet:
Vuonna 1960 hänet nimitettiin monelle yllätyksenä Kauppa- ja Teollisuusministeriön kauppaosaston päälliköksi. Virka oli keskeinen Suomen idänkaupassa. Hän alkoi päästä sisäpiireihin vallankäytön ytimessä ja pääsi myös läheiseen suhteeseen presidentti Urho Kekkosen kanssa ja tämän luottomieheksi. Osaksi tämä johtui yhteisistä taustoista: molemmat olivat maalaistalon poikia ja entisiä huippu-urheilijoita. Lisäksi molemmilla oli sama puoluetausta. Mattila ei kuitenkaan koskaan sitoutunut julkisesti puolueisiin, mutta vähitellen hänestä tuli yksi puolueen [[K-linja]]n johtohahmoista, joka vaikutti kulissien takana poliittisiinkin asioihin.
 
Hänet nimitettiin [[ulkomaankauppaministeri]]ksi [[Ahti Karjalainen|Ahti Karjalaisen]] hallituksen loppuajaksi vuoden 1963 lopulla. Karjalaisen jälkeen nimitetyssä [[Reino R. Lehto|Reino R. Lehdon]] virkamieshallituksessa hän oli [[kauppa- ja teollisuusministeri]]nä. Hän toimi kahteen otteeseen myös [[ulkoministeri]]nä. Kesällä 1975 Mattila oli [[Liinamaan hallitus|Liinamaan hallituksessa]] ulkoministerinä ja toimi Kekkosen oikeana kätenä [[ETYK]]-kokouksen aikana.
* Ministeri valtioneuvoston kansliassa (1963 ja 1970–1971)
* Ministeri ulkoasianministeriössä (1963–1964 ja 1970–1971)
* Kauppa ja teollisuusministeri (1963–1964 ja 1970)
* Ministeri Kauppa ja teollisuusministeriössä (1970–1971)
* Ulkoasiainministeri (1971–1972 ja 1975)
 
Hänelle kertyi 1077 ministeripäivää kuudessa hallituksessa joko ulkoministerinä tai ulkomaankauppaministerinä 1960- ja 1970-luvuilla.
[[Ministeri (arvonimi)|Ministerin arvonimen]] hän sai vuonna 1968.
 
Mattila lukeutui Kekkosen niin sanottuihin perässähiihtäjiin. Hän piti tiiviisti yhteyttä [[Tamminiemi|Tamminiemeen]] ja oli usein mukana lounaspöydässä Kekkosen tavatessa ruotsalaisen teollisuusjohtajan [[Marcus Wallenberg]]in. Tuon ajan Suomessa politiikan ja talouden keskeisenä tekijänä oli Suomen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kahdenvälinen kauppa, jossa Suomi sai myydyksi teollisuustuotteitaan itänaapuriin ja ostetuksi vastavuoroisesti halpaa öljyä, sähkövetureita ja muun muassa ydinvoimalan. Idänkauppa oli puhtaasti poliittista toimintaa, jolloin teollisuus ja erityisesti valtionyhtiöt olivat tiukassa poliittisessa talutusnuorassa.
Olavi J. Mattila oli jo nuoruudestaan innokas urheilumies. Vuonna 1945 hän oli 200 metrin aitajuoksun [[Kalevan Kisat 1945|Suomen mestari]] ja maaotteluedustaja. Näissä puitteissa yhteistyö [[Urho Kekkonen|presidentti Kekkosen]] kanssa oli näkyvää.
 
Olavi J. Mattila kääntyi [[2004]] vakaumukseltaan [[Jehovan todistajat|Jehovan todistajaksi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://download.jw.org/files/media_magazines/g_FI_201201.pdf | Nimeke=Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla Jumalan ystäväksi - kertonut Olavi J. Mattila | Julkaisija=Jehovan todistajat | Julkaisu=Herätkää! | Ajankohta=Tammikuu 2012 | Viitattu=23.1.2012}}</ref>▼
 
==Valmetin pääjohtajana==
Mattilan poika [[Olli Mattila]] on diplomaatti ja ulkoasiainsihteeri, joka tuomittiin 2000-luvun alussa vakoilusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2000/06/23213 | Nimeke=Mattilan tuomio lieveni KKO:ssa | Julkaisija=Mtv3.fi | Ajankohta=12.6.2000 | Viitattu=11.3.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=61103&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke=Russki kurjer: Olli Mattila tuomittiin Suomessa väärin perustein | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö | Ajankohta=17.2.2004 | Viitattu=11.3.2010}}</ref>
Vuonna 1965 Mattila nimitettiin [[Valmet]]in pääjohtajaksi. Tämä oli monelle yllätys ja herätti suurta kohua, sillä hän syrjäytti kokeneen varatoimitusjohtaja [[Nils Björklund]]in. Koulutuksensa perusteella Mattila sopi hyvin yritysjohtajaksi, minkä lisäksi hänellä oli kokemusta idänkaupan politiikasta. Syrjäyttämisen syyksi on myös arveltu sitä, että Nils Björklund oli kiistellyn poliitikon [[Väinö Tanner]]in vävy.
 
Entisistä asetehtaista vuonna 1946 muodostettu Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet) oli valtionyhtiö, joka harjoitti konepajateollisuutta ja laivanrakennusta. Se oli ollut kriisissä 1950-luvulla, koska se oli monialainen ja sen kannattavuus oli heikko. Yhtiöiden tilinpäätöstiedot olivat noihin aikoihin liikesalaisuuksia, eikä Valmetin taloudelliseen tilaan kiinnitetty suurta huomiota.
== Nigerialaiskirjeet ==
Olavi J. Mattila nousi uudelleen julkisuuteen 1990-luvun lopulla [[Nigerialaiskirjeet|nigerialaiskirjeisiin]] liittyvien petosten johdosta. Mattila oli lainannut liikemiehiltä satoja tuhansia euroja, jotka hän oli myöhemmin hävinnyt nigerialaishuijauksiin. Maaliskuussa 2004 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Mattilan vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen muun muassa kahdeksasta petoksesta sekä törkeästä velallisen epärehellisyydestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-03-11,104:2:210822,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Olavi J. Mattilalle ehdollista vankeutta | Julkaisu=Turun Sanomat | Ajankohta=11.3.2004 | Viitattu=11.3.2010}}</ref>
 
===Laivanrakennus===
== Viitteet ==▼
Mattila otti strategiakseen yhtiön laajentamisen. Hänen edeltäjiensä aikana laivanrakennusta oli supistettu, mutta Mattila totesi alan näkymät hyviksi 1970-luvun alussa. Helsingin [[Vuosaari|Vuosaareen]] rakennettiin telakka, jonka pääasialliset tuotteet olivat [[säiliöalus|säiliöaluksia]]. Vuoden 1973 öljykriisi oli kuitenkin heikentänyt näkymät siinä määrin, että tankkerien valmistaminen päättyi pian. Idänkaupan ansiosta telakan toiminta kuitenkin pysyi voitollisena koko 1970-luvun, mutta 1986 telakka yhdistettiin [[Wärtsilä Meriteollisuus|Wärtsilä Meriteollisuuteen]] ja toiminta Vuosaaressa päättyi.
{{Viitteet}}▼
 
===Traktorituotanto===
== Aiheesta muualla ==▼
Valmetin [[traktori]]tuotantoa laajennettiin Mattilan kaudella. Valmet oli aikaisemmin perustanut [[Brasilia]]an traktoritehtaan, jota laajennettiin ja siitä tuli varsin kannattava tytäryhtiö. Volvon traktorituotanto liitettiin Valmetiin 1979. Myös Valmetin omia traktorimalleja kehitettiin, ja ne menestyivät markkinoilla varsin hyvin.
* {{Tilastopaja|s=m|id=26348|nimi=Olavi J. Mattilan yleisurheilutulokset}}
 
===Uudenkaupungin autotehdas===
Valmetin hankkeista ehkä näkyvin oli autotehtaan perustaminen [[Valmet Automotive|Uuteenkaupunkiin]] yhdessä ruotsalaisen [[Saab]]in kanssa. Toteutumisen taustalla oli vaikutusvaltaisia poliittisia voimia. Mattilalla oli hyvät välit Kekkosen kanssa, ja tämä puolestaan tunsi hyvin Marcus Wallenbergin, joka hallitsi Saabia.
 
===Paperikoneet===
Yhteys paperikoneiden valmistamisen ja suomalaisen metsäteollisuuden välillä oli yksi tie, jota Mattila käytti Valmetin vahvistamiseksi. Mattila alkoi tavoitella [[Enso-Gutzeit|Enso-Gutzeit Oy:n]] toimitusjohtajuutta, mutta tämä järjestyi vasta presidentti Kekkosen järjestettyä hänelle puheenjohtajuuden sekä Valmetin että Enson hallituksissa. Tätä perusteltiin näiden kahden yhtiön yhteistoiminnan tehostamisella.
 
===Muuta===
Mattilan kaudella kehitettiin puolustusvoimien alkeiskoulutuskone [[Vinka]], ja tehtiin sopimus metrovaunujen valmistamisesta [[Helsingin kaupungin liikennelaitos|Helsingin kaupungin liikennelaitokselle]].
 
 
==Alamäki alkaa==
Mattilan nimi oli mukana 1970-luvun lopulla Kekkosen seuraajaveikkauksissa. Häntä pidettiin kompromissina, jonka keskustapuolue olisi voinut nimittää ehdokkaaksi Ahti Karjalaisen ja Johannes Virolaisen asemesta. Mattilan uran alamäki kuitenkin alkoi samoihin aikoihin, kun Valmet oli poliittisista syistä johtuen joutunut 1979 ottamaan epäonnistuneen [[Valco]]-kuvaputkitehtaan. Valmet onnistui pitämään tehtaan tuotantoa yllä sen verran, että tehtaan koneet saatiin myytyä. Tämä rasitti kuitenkin Valmetin taloutta siinä määrin, että kun samanaikaisesti idänkauppa tyrehtyi, Valmet joutui saneeraukseen ja Mattila osin kohtuuttomankin arvostelun kohteeksi.
 
 
==Yksityiselämä==
Mattila joutui luopumaan sekä Valmetin että Enson johdosta 1981, kun Kekkonen erosi presidentin tehtävistä. Hän siirtyi viettämään eläkepäiviään Hyvinkään maatilalleen, joka jouduttiin pakkohuutokauppaamaan velkojen vuoksi 1999. Hän ei myöskään välttynyt henkilökohtaiselta talouskatastrofilta, kun hän sekaantui - ilmeisesti harhautettuna –[[nigerialaiskirjeet|nigerialaisten huijareiden]] bisneksiin ja tuomittiin 2004 ehdolliseen vankeusrangaistukseen petoksesta ja velallisen epärehellisyydestä <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-03-11,104:2:210822,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Olavi J. Mattilalle ehdollista vankeutta | Julkaisu=Turun Sanomat | Ajankohta=11.3.2004 | Viitattu=11.3.2010}}</ref>.
 
Hän sai [[ministeri (arvonimi)|ministeri]]n arvonimen 1968.
 
▲Olavi J. MattilaHän kääntyi [[2004]] vakaumukseltaan [[Jehovan todistajat|Jehovan todistajaksitodistaja]].ksi 2004 <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://download.jw.org/files/media_magazines/g_FI_201201.pdf | Nimeke=Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla Jumalan ystäväksi - kertonut Olavi J. Mattila | Julkaisija=Jehovan todistajat | Julkaisu=Herätkää! | Ajankohta=Tammikuu 2012 | Viitattu=23.1.2012}}</ref>.
 
Hänen puolisonsa oli vuodesta 1956 alkaen Ebba Sylvia Annikki Vestinen (1925&ndash;2004), ja heillä oli kolme lasta: Juha (1957), Olli (1959 ja Anna (1961).
▲== Viitteet ==
▲{{Viitteet}}
▲== Aiheesta muualla ==
* {{Kansallisbiografia|id = 674|nimi = Olavi J. Mattila (1918 - 2013)|tekijä = Jyrki Vesikansa|ajankohta = 11.10.2005 (päivitetty 13.8.2013) |viitattu = 13.8.2013}}
* [http://www.hs.fi/muistot/Olavi+J+Mattila/a1305706234106 Olavi J. Mattilan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa]
 
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_J._Mattila”