Ero sivun ”Luova talous” versioiden välillä

'''Luovan talous''' on [[luovuus|luovan]] osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista lisäarvoa.<ref>http://www.tem.fi/index.phtml?s=2727</ref> Luovan talouden arvo on mitattavissa esimerkiksi [[tavaramerkki]]en, [[patentti]]en, muotoilusuojien ja tekijänoikeuksien avulla.<ref name="creamentors.fi">http://creamentors.fi/fi/palvelut/kuntaorganisaatiot-ja-aluekehittajat/luovien-alojen-strategiat/. Viitattu 18.2.2011.</ref> Näillä aineettomilla oikeuksilla suojataan muun muassa tekniikkaa, [[muotoilu]]a, tavaramerkkejä sekä muita tunnusmerkkejä.<ref>http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/yrityksen_innovaatiot_ja_aineeton_omaisuus/ </ref> Aineettomilla oikeuksilla suojataan yrityksen aineetonta omaisuutta (tai [[aineeton pääoma]]), joka voi olla jopa 80 prosenttia yrityksen arvosta.<ref>IP-pikaopas. 2010. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.</ref>

Luovan talouden keskiössä ovat erään näkemyksen mukaan luovat yksilöt, jotka luovat [[innovaatio]]ita, esimerkiksi uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. [[Luovuus]] ei tällöin kuulu ainoastaan luoville aloille, sillä innovaatioita edistävää luovuutta voi olla myös organisaatioiden sisällä. Luovia ratkaisuja voi syntyä myös erilaisten [[organisaatio]]n ulkopuolisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta.<ref>http:// name="creamentors.fi"/fi/palvelut/kuntaorganisaatiot-ja-aluekehittajat/luovien-alojen-strategiat/. Viitattu 18.2.2011. </ref> Nähdäänkin, että luovaan talouteen päästään vain kaikkien alojen luovuuden kautta<ref>Aku Alanen, yliaktuuri, Tilastokeskus. 2006. Luovaan talouteen päästään vain kaikkien alojen luovuuden avulla. http://www.cream.oulu.fi/tutkimus/documents/KK_artikkeli_Alanen.pdf. Viitattu 12.2.2011.</ref>. Toisen näkemyksen mukaan luovan talouden ytimessä ovat taide ja kulttuuriperintö sekä näihin liittyvä osaaminen, arvot, historia ja symbolit. Seuraava luovan talouden määritelmä on valtakunnallisen Jalostamo-palvelun kotisivuilta<ref>http://www.luotu.fi/sisalto/luova-talous. Viitattu 16.2.2011.</ref>:

* Luovan talouden rakenteessa uloimman kehän muodostavat yritykset, jotka hyödyntävät luovien alojen yritysten osaamista. Näiden yritysten näkökulmasta kehittämistarpeet liittyvät edellytyksiin hyödyntää monipuolisesti luovaa osaamista sekä ostettavina palveluina, strategisissa kumppanuuksissa että organisaatioiden sisäisinä työresursseina.

[[Luovat alat]] voivat vahvistaa muiden toimialojen ja koko maan kilpailukykyä ([[menestys]]).<ref name="tem.fi">http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf. Viitattu 15.2.2011. </ref> Luovien alojen ja kulttuurin katsotaan edistävän myös taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä innovaatioita ja koheesiota.<ref>http://ec.europa.eu/culture/key-documents/doc873_en.htm. Viitattu 15.2.2011. </ref> [[Työ- ja elinkeinoministeriö]]n luovat alat parantavat kilpailukykyä erityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden kautta.<ref>http://www. name="tem.fi"/files/19795/Luovat_alat.pdf. Viitattu 15.2.2011. </ref> Esimerkkejä toimialojen yhteistyöstä Helsingin kauppakorkeakoulun erillisyksikköjen Pienyrityskeskuksen ja Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta<ref>Nikula, P., Penttilä, A., Kupi, O., Urmas, J., Kommonen, K. 2009. Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön. Asiantuntijoiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä. Helsinki School of Economics. Mikkeli Business Campus. Publications N-84. Saatavilla osoitteessa: http://www.pyk.hkkk.fi/tutkimus/N-84_Julkaisun_e-versio.pdf. Viitattu 16.2.2011. </ref>:

* Rakentaminen: Rakentamisessa on arkkitehdin lisäksi muita suunnittelijoita sisustusarkkitehdistäsisustusarkkitehdista LVI-suunnittelijaan ja rakennusurakoitsijaan, joiden avulla itse rakennusprosessi toteutetaan. Lisäksi talonrakentamisessa voisi tuottaa älykkään asumisen tuotekokonaisuuksia globaaleille markkinoille.

Luovan talouden nähdään vaikuttavan myös alueiden, kaupunkien, kuntien, maakuntien ja yleensäkin Suomen vetovoimaisuuteen. Viihtyisän ja vetovoimaisen elinympäristön, alueiden kilpailukyvyn ja kulttuuripolitiikan yhteys nousi esille erityisesti [[Richard Florida]]n (2002) tekemän luovaa luokkaa käsitelleen tutkimuksen jälkeen. Tutkimuksen mukaan viihde- ja kulttuuripalvelut synnyttävät vetovoimaa, mikä osaltaan vaikuttaa luovissa ammateissa toimivien sijainti- ja muuttopäätöksiin. Floridan tutkimukseen viitataan opetusministeriön julkaisussa ”Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä”.<ref>Opetusmimisteriö. 2002. Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Saatavilla osoitteessa: http://www.luovatampere.fi/getfile.php?file=522. Viitattu 1.2.2011. </ref> Julkaisussa sanotaan, että alueen vetovoimaisuus vaikuttaa myös yritysten sijaintipäätöksiin. Tätä näkemystä hyödynnetään esimerkiksi Tampereella. Luova Tampere<ref>http://www.luovatampere.fi/. Viitattu 15.2.2011. </ref> on Suomen suurin alueellinen luovan talouden kehittämishanke. Ohjelma kehittää luovia toimialoja, edistää innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä sekä kasvattaa Tampereen vetovoimaa.

Innovointiin tarvitaan luovuutta. Hautamäen (2009)<ref>Hautamäki, A. Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Opetusministeriön julkaisuja 2009:30. Saatavilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm30.pdf?lang=fi. Viitattu 18.2.2011.</ref> mukaan ”ideoiden luomiseen tarvitaan tietoa, osaamista ja ennen kaikkea luovia yksilöitä, kun taas ideoiden toteuttamiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan tehokkaita organisaatiota ja yrityksiä.” Uusia tuotteita, palveluja, menetelmiä, strategioita ja organisaatioita syntyy, kun ihmiset kehittelevät uusia ajatuksia ja yhdistelevät niitä uusin tavoin. [[Innovaatio]]iden keksiminen perustuukin usein monipuoliseen osaamiseen ja eri osaamisalueiden yhdistämiseen.<ref>Aholainen, R. 2009. Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden kansallinen koordinaattori. http://www.minedu.fi/euteemavuosi/Ajatuksia/aholainen/?lang=fi. Viitattu 18.2.2011.</ref> Luovuuden ilmaisemiselle ja kehittämiselle on kuitenkin annettava aikaa ja tilaa, jotta innovaatioita voi syntyä. Monet innovaatiohakuiset yritykset ja työorganisaatiot muokkaavat työympäristöä niin, että se tukee työntekijöiden luovuutta ja vuorovaikutteisuutta.<ref>Futuuri. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiakastiedote. 2/2009. http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_2-2009.pdf. Viitattu 18.2.2011. </ref> Kiire ja stressi eivät ole otollisia olotiloja innovoinnille. Työ- ja elinkeinoministeriön<ref>http://www.tem.fi/index.phtml?s=2727. Viitattu 16.2.2011.</ref> mukaan ”luovilla aloilla on runsaasti innovaatio-, kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä.”

Luovan talouden käsite otettiin Suomessa käyttöön 2000-luvun alussa.<ref>Kirveennummi, A. Toward the future with the creative economy. Saatavilla osoitteessa: http://www.tem.fi/files/26880/Toward_The_Future_With_The_Creative_Economy_2010.pdf. Viitattu 1.2.2011. </ref> [[Alf Rehn]]in (2010)<ref>Rehn, A. 2010. Luovatalous tarvitsee luovuutta ja kapinaa. YLE uutiset / Arto Nurmi. Saatavilla osoitteessa: http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2010/03/luova_talous_tarvitsee_vapautta_ja_kapinaa_1498485.html. Viitattu 18.2.2011. </ref> mukaan palvelutaloudesta siirrytään maailmanlaajuisesti luovaan talouteen.