Ero sivun ”Suomen senaatti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w
Siirretty teksti osiosta "Senaatin oikeusosasto" omaksi artikkelikseen nimelle Senaatin oikeusosasto.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Valtioneuvoston linna 2.jpg|thumb|250px|Entinen Senaatintalo, nykyinen [[Valtioneuvoston linna]] Helsingin Senaatintorilla]]
'''Keisarillinen Suomen senaatti''' oli vuosina 1809–1918 toiminut [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin. Se jakautui kahteen erilliseen osastoon, talousosastoon ja [[Senaatin oikeusosasto|oikeusosastoon]], jotka vastasivat nykyisiä [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvostoa]] ja [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeinta oikeutta]]. Talousosasto oli edelleen jaettu toimituskuntiin, jotka vastasivat nykyisiä ministeriöitä. Senaatin jäseniä kutsuttiin senaattoreiksi.
 
Senaatti perustettiin vuonna 1809 nimellä '''keisarillinen hallituskonselji'''. Nimi muuttui 1816 Keisarilliseksi senaatiksi. Sen virallisena puheenjohtajana toimi [[Suomen kenraalikuvernööri]], mutta hän ei yleensä käytännössä osallistunut sen työskentelyyn. Vuodesta 1822 kummassakin osastossa toimi erityinen varapuheenjohtaja, joka tosiasiallisesti johti käytännön toimintaa. Sitä ennen osastoja oli johtanut niiden vanhin jäsen. '''Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja''' vastasi periaatteessa nykyistä [[Suomen pääministeri]]ä ja oikeusosaston varapuheenjohtaja korkeimman oikeuden presidenttiä.
Rivi 89:
 
== Senaatin oikeusosasto ==
{{Pääartikkeli|[[Senaatin oikeusosasto]]}}
Senaatin oikeusosasto toimi Suomen [[Korkein oikeus|korkeimpana oikeutena]] ja ratkaisi viime kädessä kaikki asiat, jotka alemmista oikeuksista tulivat sen tutkittavaksi. Se valvoi oikeudenkäyttöä koko maassa ja valmisteli yhdessä talousosaston kanssa niitä lakiehdotuksia, jotka hallitsija antoi eduskunnalle. Oikeusosaston puheenjohtajana oli varsinaisesti kenraalikuvernööri, jolla ei kuitenkaan ollut äänivaltaa siviilijutuissa (riita-asioissa). Muuten yleisesti puhetta johti varapuheenjohtaja. Oikeusosastoon kuului hänen lisäkseen vähintään kymmenen senaattoria sekä useita esittelijäsihteereitä, protokollasihteereitä ja kanslisteja, jotka toimivat asioiden esittelijöinä.<ref name=Grotenfelt>{{Kirjaviite | Tekijä = Kustavi Grotenfelt | Nimeke = Yhteiskunnallinen Käsikirja | Vuosi = 1910 | Luku = Hallinto | Sivu = 51–52 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kansanvalistusseura | Viitattu = 29.10.2012 | Kieli = }}</ref><ref name=Lilius>{{Kirjaviite | Tekijä = F. O. Lilius | Nimeke = Yhteiskunnallinen Käsikirja | Vuosi = 1910 | Luku = Oikeuslaitos ja oikeudenkäyntimenettely | Sivu = 335 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kansanvalistusseura | Viitattu = 29.10.2012 | Kieli = }}</ref>
 
Senaatin oikeusosasto toimi Suomen [[Korkein oikeus|korkeimpana oikeutena]] ja ratkaisi viime kädessä kaikki asiat, jotka alemmista oikeuksista tulivat sen tutkittavaksi. Sillä oli myös muita lainvalmisteluun ja oikeudenkäyttöön liittyviä tehtäviä.
Senaatti toimi tavallisesti kahdessa osastossa, ja sen tuomionvoipaisuudesta olivat voimassa samat määräykset kuin mitä hovioikeudesta oli säädetty. Hovioikeus oli tuomiovoimainen tärkeimmissä jutuissa viiden ja vähemmissä jutuissa neljän jäsenen läsnäollessa, kun vähintään kolme jäsentä olivat päätöksestä yksimieliset. Oikeudenkäynti senaatissa oli miltei yksinomaan kirjallista. Senaatilla oli oikeus purkaa tuomioistuinten lainvoimaisia päätöksiä erityisestä syystä ja määrätä, että juttu saadaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi.<ref name=Grotenfelt /><ref name=Lilius />
 
Senaatin oikeusosasto lakkautettiin 1. lokakuuta 1918 ja sen virkamiehet siirtyivät vastaaviin toimiin korkeimmassa oikeudessa. Myös oikeusosastossa vireillä olleet asiat siirtyivät korkeimpaan oikeuteen siltä osin, kun ne kuuluivat korkeimman oikeuden käsiteltäviksi. Osa asioista siirtyi korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
 
== Senaatin puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ==