Ero sivun ”Vanha-Liivinmaa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti: ru:Ливонская конфедерация (strong connection between (2) fi:Vanha-Liivinmaa and ru:Ливонская Конфедерация) |
p Typo fixing, replaced: Eestil → virol, typos fixed: ensiker → ensi ker, baltiala → balttila using AWB |
||
Rivi 2:
'''Vanha-Liivinmaa'''<ref>Zetterberg 2007, s. 55</ref> ({{k-la|Terra Mariana}}, {{k-de|Alt-Livland}},<ref name="Bojtár">Bojtár, sivu 169</ref> {{k-et|Vana-Liivimaa}}) tarkoittaa saksalaisten 1200-luvulta 1500-luvun puoleenväliin hallitsemaa Baltian aluetta. Saksalaiset nimittivät koko hallussaan ollutta Pohjois- ja Keski-Baltiaa Liivinmaaksi,<ref name="Kross">{{Lehtiviite | Tekijä = Eerik-Niiles Kross | Otsikko = Estland, Estland über alles – Estland on Eestile parem nimi kui Estonia | Julkaisu = Eesti Päevaleht | Ajankohta = 12.11.2001 | www = http://www.epl.ee/?artikkel=91324 | Viitattu = 13.6.2010 | Kieli = {{et}}}}</ref> [[Liiviläiset|liiviläisten]] mukaan. Nimitystä Vanha-Liivinmaa käytetään erotukseksi myöhemmästä [[Liivinmaa]]n maakunnasta, joka oli pinta-alaltaan huomattavasti suppeampi.
Saksalaisten hallitsema Liivinmaa syntyi [[Ristiretket Baltiaan|Baltian ristiretkien]] seurauksena 1200-luvun alussa. Se koostui [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]]
Vuodesta 1418 alkaen Liivinmaan valtiot muodostivat löyhän [[liittovaltio]]n, '''Liivinmaan liiton''' ({{k-de|Livländische Konföderation}}, {{k-lv|Livonijas Konfederācija}}).<ref name="O'Connor" /> Liivinmaan liitto hajosi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] käynnistämien muutosten seurauksena [[Liivinmaan sota|Liivinmaan sodissa]] 1500-luvun loppupuolella. Vanhasta-Liivinmaasta muodostuivat [[Liivinmaa]]n, [[Kuurinmaa]]n ja [[Vironmaa]]n maakunnat ja myöhemmät [[kuvernementti|kuvernementit]]. Erotukseksi myöhemmästä tynkä-Liivinmaasta liittovaltiosta käytetään nimitystä ''Vanha''-Liivinmaa.<ref name="Bojtár" /><ref>[http://www.sotunki.edu.vantaa.fi/projektit/viro2003/keskiajan_liivinmaa.doc Viron historiaa Keskiajan Liivinmaa] ([[MS Word]])</ref>
Rivi 11:
== Vanhan-Liivinmaan poliittinen rakenne ==
[[Kuva:
Vanhaan-Liivinmaahan kuului ritarikunnan suoraan hallitsemia alueita ({{k-de|Ordensstaat}}) sekä neljä [[ruhtinaspiispa]]n hallitsemaa kirkollista aluetta.<ref name="Plakans">Plakans, sivu 19–20</ref> Nämä olivat:
* [[Riian arkkihiippakunta]] ({{k-la|Archiepiscopatus Rigensis}}, {{k-nds|Erzbisdom Riga}})
Rivi 18:
* [[Kuurinmaan hiippakunta]] ({{k-la|Episcopatus Curoniensis}}, {{k-nds|Bisdom Curland}})
Ritarikunnan hallitsema alue jakaantui noin neljäänkymmeneen [[komtuuri]]- ja [[vouti]]kuntaan. Hansakaupungit [[Riika]], [[Tallinna]] ja [[Tartto]] ja muutamat muut kaupungit olivat ritarikunnasta ja piispoista riippumattomia.
Liivinmaan [[maapäivät]] perustettiin vuonna 1419 ja ne kokoontuivat
== Poliittinen hajaannus ja saksalaisvallan loppu ==
Rivi 26:
Liivinmaan poliittinen hajoaminen alkoi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] seurauksena. Vuonna 1525 ritarikunnan protestantiksi kääntynyt suurmestari Albert perusti itselleen [[Preussin herttuakunta|Preussin herttuakunnan]], ja asettui [[Puola]]n [[vasalli]]ksi. Tammikuussa 1558 [[Venäjä]]n tsaari [[Iivana Julma]] aloitti sodan [[Liivinmaa]]n ja [[Kuurinmaa]]n valtaamiseksi. Tämä ajoi Vanhan-Liivinmaan eri osat hakeutumaan yhteistyöhön ulkovaltojen kanssa.
Liivinmaalla uskonpuhdistus eteni Preussia hitaammin. Kaupungit ja porvaristo sekä suuri osa aatelistoa omaksuivat luterilaisuuden, mutta piispat ja Liiviläinen ritarikunta pidättäytyivät katolilaisuudessa.<ref name="O'Connor25">O'Connor, sivu 25</ref> Saksalaisen ritarikunnan liiviläinen haara, [[Liivinmaan ritarikunta]] säilyi suurmestarinsa [[Wolter von Plettenberg]]in johdolla toiminnassa muun ritarikunnan hajotessa ja maallistuessa. Von Plettenberg kääntyi vuonna 1525 luterilaisuuteen, osittain vastustaakseen Riian katolisen arkkipiispan vaikutusvaltaa.<ref>[http://www.spiritus-temporis.com/wolter-von-plettenberg/ Wolter von Plettenberg]</ref>
Liivinmaan liitto säilytti riippumattomuutensa vielä yli 30 vuotta. Sen lopullinen hajoaminen alkoi 1555 kun [[Riian arkkipiispa]] vetäytyi [[Wolgastin sopimus|Wolgastin sopimuksesta]] ja aloitti yhteistyön [[Mecklenburg]]in herttua Albert VII:n pojan ''Christoph von Mecklenburgin'' kanssa. Seurauksena oli [[Baltian valtatyhjiö]] ja sitä seurannut [[Liivinmaan sota]]. Tammikuussa 1558 [[Moskovan ruhtinaskunta|Venäjän]] tsaari [[Iivana Julma]] aloitti sodan [[Liivinmaa]]n ja [[Kuurinmaa]]n valtaamiseksi. Tämä ajoi alueen eri osat hakeutumaan yhteistyöhön ulkovaltojen kanssa. Lopullisesti ritarikunta ja liitto hajosivat vuonna 1561<ref name="O'Connor">O'Connor, sivu 23</ref> solmitulla [[Vilnan liittosopimus|Vilnan liittosopimuksella]]. Liivinmaan ritarikunnan viimeinen suurmestari, [[Gotthard Kettler]] maallisti veljeskunnan, joka kääntyi luterilaisuuteen. Hallitsemiensa maiden eteläiseen osaan Kettler perusti hallittavakseen [[Kuurinmaan herttuakunnan]].
| |||