Ero sivun ”Vapauden aika” versioiden välillä

'''Vapauden aika''' eli säätyvallan aika on [[Ruotsin historia|Ruotsin]] ja Suomen yhteisessä historiassa aikakaudesta 1719–1772 käytetty nimitys. [[Kaarle XII]]:n vuonna 1718 tapahtuneen kuoleman jälkeen vuoden 1719 valtiopäivät lopettivat [[kuningas|kuninkaan]] yksinvallan ja lähes kaikki valta keskitettiin valtiopäiville ja valtaneuvostolle. Toimeenpanovaltaa käytti [[Ruotsin valtaneuvosto|valtaneuvosto]], joka oli vastuussa toimistaan valtiopäiville. Valtaneuvostossa kuninkaalla oli kaksi ääntä ja hänen äänensä ratkaisi, jos äänet menivät tasan. Kuninkaalle jäi kuitenkin itsenäistä päätösvaltaa eräissä nimitysasioissa. Vuoden 1720 hallitusmuoto lisäsi valtaneuvoston riippumattomuutta valtiopäivistä. [[Kustaa III]], joka nousi valtaistuimelle 1771, teki 1772 vallankaappauksen, joka päätti vapauden ajan. Kustaa III:n hallintokautta kutsutaan kustavilaiseksi ajaksi. Vapauden aika -nimitystä käytettiin jo aikakauden aikana, painettuna sen ensiesiintyminen tapahtui 1755.