Ero sivun ”Afrodite” versioiden välillä

Afroditella oli kulttipaikkoja esimerkiksi [[Kythera]]n ja [[Kypros|Kyproksen]] saarilla. Joissakin kulttipaikoissa, esimerkiksi [[Korintti|Korintissa]], harjoitettiin [[temppeliprostituutio]]ta.

Antiikin aikana Afroditen nimi yhdistettiin kreikan sanaan ''afrós'' ({{Polytoninen|ἀφρός}}) ’vaahto’, kuten Hesiodoksen kertomasta [[Etiologia|etiologisesta]] myytistä ilmenee.<ref>''Theogonia'' 175-202.</ref> Sekä Frisk<ref>Frisk, Hjalmar, ''Griechisches etymologisches Wörterbuch'', I (1960) 196-197. Winter: Heidelberg.</ref> että Chantraine<ref>Chantraine, Pierre, ''Dictionnaire étymologique de la langue grecque'', s. 147-148. Klincksieck: Paris, 1999.</ref> hylkäävät tämän [[kansanetymologia]]n, mutta eivät pysty tarjoamaan mitään olennaisesti parempaakaan, vaikka luettelevatkin koko joukon tuoreempia ehdotuksia, joista suurin osa pitäytyy kreikkalaisissa tai ainakin [[Indoeurooppalainen kantakieli|indoeurooppalaisissa]] puitteissa. Nimeä ei kuitenkaan voi pitää indoeurooppalaisena, koska sille ei ole vahvistettavissa minkäänlaisia [[Sukulaissana|sukulaissanoja]] eli kognaatteja siltä puolelta. Näin ollen yksi mahdollisuus olisi pitää sanaa esikreikkalaisena [[Substraatti (kielitiede)|substraattisanana]].

On ilmeistä, että Afroditen palvonta on tullut idästä [[Foinikialaiset|foinikialaisten]] välittämänä, mutta riitin alkuperä ei vielä välttämättä selitä nimen alkuperää. Historiateoksessaan [[Herodotos]] luo yhteyden [[Babylonia]]n Mylitta-jumalattaren, [[Assyria]]n [[Ištar]]in, foinikialaisten [[Astarte]]n ja kreikkalaisten Afroditen välille.<ref>Herodotos, ''Hist.'' 1.131.</ref> Aivan ilmeisesti on kyse kulttuurien kohtaamisen aikaansaamasta paikallisten kulttien [[Synkretismi|sekoittumisesta]] ja samankaltaistumisesta.<ref>Bonnet & Pirenne-Delforge (1999). Tämän kulttuurisen diffuusioprosessin jatke oli tietysti roomalaisten [[Venus (mytologia)|Venus]].</ref> Vanhimmat Afroditen kulttipaikat olivat [[Kíthira]]n saarella ja Kyproksessa. Kíthirassa oli ikivanha foinikialaisten perustama temppeli, ja kyproslaisten oman todistuksen mukaan heidän temppelitoimituksensa olivat peräisin [[Askalon]]ista.<ref>Herodotos, ''Hist.'' 1.105; Tacitus, ''Hist.'' 2.2-3 (Pafoksen temppeli); [[Pausanias (maantieteilijä)|Pausanias]], ''Periegesis'' 3.23.1 (Kythera).</ref>

On vallinnut intuitiivinen käsitys, että nimen ''Afrodite'' (oikeastaan ''Aphrodite'') täytyy olla jonkinlainen muunnos tai väännös kanaanilais-foinikialaisesta ''Astarte''-nimestä, mutta sanat ovat sittenkin [[Äänne|äänteellisesti]] sen verran etäällä toisistaan, että olisi oletettava mielivaltaisia ja ainutkertaisia äänteenmuutoksia.<ref>West (2000: 135-136) antaa yhteenvedonomaisen (varottavan) esimerkin tällaisesta äänteenmuutosakrobatiasta.</ref> Martin West on kiinnittänyt huomiota siihen, että ''Afrodite'' (kreikkalainen lähtömuoto {{Polytoninen|Ἀφροδίτα}} {{IPA|[ap^hrod'ita:]}}) on rakenteeltaan ilmeisen [[Seemiläiset kielet|seemiläinen]] sana: sanajuuri ''prd̲'', johon on liitetty pertinentiivinen (johonkin kuulumista ilmoittava) [[suffiksi]] ''-ī-'' ja feminiiniä osoittava ''-t''. Tätä ''prd̲''-juurta vastaa Westin mukaan heprean ''prz'', jonka johdos on esimerkiksi [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|''Genesiksen'']] 13:7 ''Prizzīm'' 'perissiläiset'.<ref>Septuagintan {{Polytoninen|Φερεζαῖοι}}.</ref> Westin mukaan ''Prizzīm'' on suhteutettavissa sanaan ''prāzót'' 'linnoittamaton kylä'. Näin ollen feminiininen 'kyläläinen' olisi ''prāzīt'', jonka Kyproksen kanaaniittinen eli foinikialainen vastine olisi kuulostanut *[aproði:t].<ref>West (2000:138).</ref> Westin mukaan siis olisi alkuaan ollut kyseessä Astarten paikallinen epiteetti, joka olisi kreikkalaisella puolella itsenäistynyt omaksi erisnimekseen: Ἀστάρτα Ἀφροδίτα ('kyläkaupungin Astarte') > Ἀφροδίτα ('Astarte').

Jos oletetaan, että ''Afrodite'' on sanana (länsi)seemiläistä perua, Westin analyysi kyllä kekseliäästi hajoittaahajottaa sen merkityksellisiin osiin: /(a)prod̲-ī-t/, jossa ''a''-aluke olisi kypros-foinikialle ominainen proteettinen vokaali sananalkuisen konsonanttiyhtymän edessä.<ref>Friedrich & Röllig (1999: 29 ja 75).</ref> Sanajuuren perustelu tosin jää jokseenkin ohueksi, varsinkin kun tiedämme, että Askalonin Astarten epiteetti oli Herodotoksen mukaan "Taivaallinen". On kuitenkin varteenotettava ajatus, että Afrodite olisi ollut alkuaan paikallisen jumaluuden nimi, joka alkuaan Astarten epiteettinä olisi levinnyt kreikkalaiseen maailmaan. Joka tapauksessa Afrodite ei ollut kreikkalainen sana. Ellei se ollut seemiläinen, se oli jotain muuta esikreikkalaista kieltä, jota on mahdotonta tunnistaa.

* West, Martin L. (2000) The name of Aphrodite. ''Glotta'' 76, 134-138.