Ero sivun ”Bengtskärin majakka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset) typo |
siirretään historiakappale ennen majakkakappaletta, pientä muotoilua |
||
Rivi 26:
[[Tiedosto:Bengtskär-2005-norr.jpg|thumb|Majakka kuvattuna pohjoisesta.]]
Bengtskärin majakka sijaitsee [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]] kunnassa [[Suomenlahti|Suomenlahden]] edustalla sijaitsevalla [[Bengtskär]]in matalalla kallioluodolla, noin 25 kilometriä [[Hanko|Hangosta]] lounaaseen. Majakka sijaitsee Saaristomeren uloimmalla luodolla ja on Suomen eteläisin asuttu paikka. Lähin saaristokylä [[Rosala]] sijaitsee noin 18 kilometriä Bengtskäriltä pohjoiseen, ja lyhin ja suojaisin reitti majakalle kulkee [[Hiittinen|Hiittisten]] saariston halki.<ref name="bengtskar.fisijainti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bengtskar.fi/sijainti.htm | Nimeke = Sijainti | Julkaisija = Bengtskär Oy | Viitattu = 29.12.2011 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomiopas.fi/fin/3871/kunta/Kemi%C3%B6nsaari%20%E2%80%A2%20Kimito%C3%B6n | Nimeke = Kemiönsaari | Julkaisu = suomiopas.fi | Viitattu = 12.1.2012 }}</ref>
== Majakka ==▼
Museovirasto on vuonna 2009 arvioinut Bengtskärin majakan ja siihen liittyvän rakennuskokonaisuuden [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]]. Museoviraston mukaan majakka on merenkulun tärkeimpiä rakennusperintökohteita ja siihen liittyy huomattavia arkkitehtonisia arvoja.<ref name="museovirasto">{{RKY|id=614|nimi=Bengtskärin majakka|Ajankohta=22.12.2009|Viitattu= 30.12.2011 }}</ref>▼
=== Majakkarakennus ===▼
[[Tiedosto:Bengtskärin majakan läpileikkaus.jpg|thumb|right|200px|Bengtskärin majakan läpileikkaus. Piirustus esiteltiin yhdessä majakkarakennuksen asuinosan pohjapiirustusten kanssa Pietarin merenkulkunäyttelyssä vuonna 1908.<ref name="wilson1819">Wilson, s. 18–19.</ref>]]▼
Korkeimmillaan 52 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Bengtskärin majakka on rakennushetkestä lähtien ollut Suomen ja Pohjoismaiden korkein majakka.<ref name="veneily.fi">{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.fma.fi/sivu/www/veneily/vaylat_turvalaitteet/majakat/bengtskar | Nimeke = Bengtskär | Julkaisu = veneily.fi | Viitattu = 30.12.2011 }}</ref> Majakan asuinsiipi on perustuksen kohdalla 20,75 metriä pitkä ja 14,4 metriä leveä, ja korkeus perustuksesta katonharjaan on 10,5 metriä. Majakkatorni on neliskulmainen 10,3 metrin korkeuteen saakka, ja sen sivut ovat 8 metriä leveät. Sen jälkeen majakkatorni muuttuu pyöreäksi. Alhaalla sen ulkoinen halkaisija on 7,7 metriä ja ylhäällä 41 metrin korkeudessa 6 metriä. Majakkatorni on perustuksesta valohuoneen alapuolella olevaan kivimuuriin 41,5 metrin korkuinen.<ref name="wilson35"/> Majakan valohuone on lieriön muotoinen, ja sen läpimitta on 4 metriä. Majakan valonkorkeus on perustuksesta mitattuna 45,8 metriä ja merenpinnasta mitattuna 50,9 metriä.<ref name="wilson35">Wilson, s. 35.</ref> ▼
=== Valolaite ja sumusireeni ===▼
Vuonna 1906 asennettu valolaite toimi [[petroli]]lla. Liekki paloi 135 mm korkeassa ja 85 mm leveässä asbestisukassa, ja sen valo heijastettiin ja vahvistettiin paksuilla kolmikulmaisilla [[Prisma (optiikka)|prismoilla]]. Valon voimakkuus vastasi 580 000 kynttilää, ja sen kantomatka oli 37 kilometriä. Aluksen komentosillalta se voitiin havaita yli 40 kilometrin päässä.<ref name="wilson43"/> Valolaitteiston valotunnuksena oli kolme välkkyä 20 sekunnin välein.<ref name="bengtskar.fihistoria"/> Valon vilkkuminen saatiin aikaan pyörittämällä noin kaksi tonnia painavaa lyhtylaitetta [[elohopea]]-altaan päällä ja pimentämällä yksi sen sivuista. Lyhdyn pyöriminen säädettiin kellokoneiston ja [[Luoti (työkalu)|luodin]] avulla. Luoti liikkui hitaasti 41 metriä pitkän vaijerin varassa tornin yläosasta pohjakerrokseen. Lyhty pyöri ympäri noin 20 sekunnissa ja joka kolmas tunti [[majakanvartija]]n tuli vetää luoti käsin takaisin tornin yläosaan.<ref name="wilson43">Wilson, s. 43.</ref> ▼
Sodan jälkeen valolaitteisto muutettiin sähkökäyttöiseksi, minkä jälkeen se sai virtansa [[Dieselgeneraattori|dieselgeneraattoreilla]] ladattavasta akustosta. Sähköloiston teho oli 500 wattia, ja valon kantomatka pysyi samana. Majakkalyhty purettiin 28. elokuuta 1968 ja korvattiin [[asetyleeni]]kaasulla toimivalla kaasulyhdyllä.<ref name="wilson119126">Wilson, s. 119–126.</ref> Kaasulyhty korvattiin kesällä 1983 sähkölyhdyllä, jonka teho oli noin 40 wattia. Valon kantomatka pieneni samalla noin 20 kilometriin. Tarvittava sähkö tuotettiin tornin huippuun asennetulla [[tuulivoimala]]lla.<ref name="wilson127138">Wilson, s. 127–138.</ref>▼
Majakan [[sumusireeni]] koostui useasta eri osasta. Ylhäällä majakan ullakkokerroksessa sijaitsi sireenilaitteisto, josta lähti sekä korkea että matala ääni. Laitteiston ääni vahvistettiin suurella [[gramofoni]]torven muotoisella peltitorvella. Torvi oli noin seitsemän metriä pitkä, ja sen suuaukon halkaisija oli kolme metriä. Torvi saatiin soimaan puhaltamalla sireenilaitteistoon [[paineilma]]a, jota oli kahdessa säiliössä. Toista säiliötä tarvittiin, kun moottori oli käynnissä, ja toista säiliötä käytettiin sillä välin, kun moottoria käynnistettiin. Paineilma tuotettiin [[hehkukuulamoottori]]en pyörittämillä [[Kompressori|kompressoreilla]].<ref name="wilson43">Wilson, s. 43.</ref> Sumusireenin ääni kuului noin 15 meripeninkulman eli noin 27 kilometrin päähän.<ref name="bengtskar.fihistoria"/> Jatkosodan aikana vahingoittunut sumusireeni korvattiin [[nautofoni]]lla, joka asennettiin betonijalustalle majakan eteläterassille. Sumusireenin suuaukko muurattiin umpeen, ja siihen jätettiin kaksi ikkunaa valaisemaan ullakkokerrosta. Nautofoni poistettiin majakan automatisoinnin yhteydessä lokakuussa 1967.<ref name="wilson119126"/>▼
== Historia ==
Rivi 124 ⟶ 108:
Majakan hoitajana on toiminut [[rosala]]lainen [[Paula Wilson]] perheineen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunyliopistosaatio.fi/bengt.html | Nimeke =Bengtskärin majakka | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Turun Yliopistosäätiö | Viitattu = 19.7.2013 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/arkivet/artikkelit/wilsons_och_fyren_pa_bengtskar_67574.html#media=67576 | Nimeke =Wilsons och fyren på Bengtskär | Tekijä =Fellman, Ida | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =03.06.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLE | Viitattu = 19.7.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
▲== Majakka ==
▲[[Tiedosto:Bengtskärin majakan läpileikkaus.jpg|thumb|right|200px|Bengtskärin majakan läpileikkaus. Piirustus esiteltiin yhdessä majakkarakennuksen asuinosan pohjapiirustusten kanssa Pietarin merenkulkunäyttelyssä vuonna 1908.<ref name="wilson1819">Wilson, s. 18–19.</ref>]]
▲=== Majakkarakennus ===
▲Majakkarakennus edustaa tyylisuunnaltaan [[kansallisromantiikka]]a ja sen sisätilat [[jugend]]ia. Sen perustus ja [[julkisivu]]t on muurattu graniitista ja sisäseinät tiilestä.<ref name=nba/><ref name=maringuide/><ref name=toimi/> Rakennus käsittää varsinaisen majakkatornin ja sen yhteyteen rakennetun kolmikerroksisen asuinsiiven. Samankaltainen perusratkaisu on muun muassa [[Porkkala]]n [[Kallbådan majakka|Kallbådan]] ja [[Ahvenanmaa]]n [[Märket]]in majakassa.<ref name=nba/> Asuinsiivessä on tiloja yhteensä noin 600 m<sup>2</sup>.<ref name=toimi/> Majakan alkuperäisiin rakennuksiin kuuluu myös majakkarakennuksen vieressä sijaitseva kivinen pesutuparakennus.<ref name=nba/> Museovirasto on vuonna 2009 arvioinut Bengtskärin majakan ja siihen liittyvän rakennuskokonaisuuden [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]]. Museoviraston mukaan majakka on merenkulun tärkeimpiä rakennusperintökohteita ja siihen liittyy huomattavia arkkitehtonisia arvoja.<ref name="museovirasto">{{RKY|id=614|nimi=Bengtskärin majakka|Ajankohta=22.12.2009|Viitattu= 30.12.2011 }}</ref>
▲
▲=== Valolaite ja sumusireeni ===
▲Vuonna 1906 asennettu valolaite toimi [[petroli]]lla. Liekki paloi 135 mm korkeassa ja 85 mm leveässä asbestisukassa, ja sen valo heijastettiin ja vahvistettiin paksuilla kolmikulmaisilla [[Prisma (optiikka)|prismoilla]]. Valon voimakkuus vastasi 580 000 kynttilää, ja sen kantomatka oli 37 kilometriä. Aluksen komentosillalta se voitiin havaita yli 40 kilometrin päässä.<ref name="wilson43"/> Valolaitteiston valotunnuksena oli kolme välkkyä 20 sekunnin välein.<ref name="bengtskar.fihistoria"/> Valon vilkkuminen saatiin aikaan pyörittämällä noin kaksi tonnia painavaa lyhtylaitetta [[elohopea]]-altaan päällä ja pimentämällä yksi sen sivuista. Lyhdyn pyöriminen säädettiin kellokoneiston ja [[Luoti (työkalu)|luodin]] avulla. Luoti liikkui hitaasti 41 metriä pitkän vaijerin varassa tornin yläosasta pohjakerrokseen. Lyhty pyöri ympäri noin 20 sekunnissa ja joka kolmas tunti [[majakanvartija]]n tuli vetää luoti käsin takaisin tornin yläosaan.<ref name="wilson43">Wilson, s. 43.</ref>
▲Sodan jälkeen valolaitteisto muutettiin sähkökäyttöiseksi, minkä jälkeen se sai virtansa [[Dieselgeneraattori|dieselgeneraattoreilla]] ladattavasta akustosta. Sähköloiston teho oli 500 wattia, ja valon kantomatka pysyi samana. Majakkalyhty purettiin 28. elokuuta 1968 ja korvattiin [[asetyleeni]]kaasulla toimivalla kaasulyhdyllä.<ref name="wilson119126">Wilson, s. 119–126.</ref> Kaasulyhty korvattiin kesällä 1983 sähkölyhdyllä, jonka teho oli noin 40 wattia. Valon kantomatka pieneni samalla noin 20 kilometriin. Tarvittava sähkö tuotettiin tornin huippuun asennetulla [[tuulivoimala]]lla.<ref name="wilson127138">Wilson, s. 127–138.</ref>
▲Majakan [[sumusireeni]] koostui useasta eri osasta. Ylhäällä majakan ullakkokerroksessa sijaitsi sireenilaitteisto, josta lähti sekä korkea että matala ääni. Laitteiston ääni vahvistettiin suurella [[gramofoni]]torven muotoisella peltitorvella. Torvi oli noin seitsemän metriä pitkä, ja sen suuaukon halkaisija oli kolme metriä. Torvi saatiin soimaan puhaltamalla sireenilaitteistoon [[paineilma]]a, jota oli kahdessa säiliössä. Toista säiliötä tarvittiin, kun moottori oli käynnissä, ja toista säiliötä käytettiin sillä välin, kun moottoria käynnistettiin. Paineilma tuotettiin [[hehkukuulamoottori]]en pyörittämillä [[Kompressori|kompressoreilla]].<ref name="wilson43">Wilson, s. 43.</ref> Sumusireenin ääni kuului noin 15 meripeninkulman eli noin 27 kilometrin päähän.<ref name="bengtskar.fihistoria"/> Jatkosodan aikana vahingoittunut sumusireeni korvattiin [[nautofoni]]lla, joka asennettiin betonijalustalle majakan eteläterassille. Sumusireenin suuaukko muurattiin umpeen, ja siihen jätettiin kaksi ikkunaa valaisemaan ullakkokerrosta. Nautofoni poistettiin majakan automatisoinnin yhteydessä lokakuussa 1967.<ref name="wilson119126"/>
== Matkailu ==
| |||