Ero sivun ”Etelä-Venäjän armeija” versioiden välillä

'''Etelä-Venäjän armeija''' oli yksi [[Venäjän valkoinen armeija|Venäjän valkoisista armeijoista]], jotka edustivat [[Venäjä]]n väliaikaista hallitusta edustava ja taistelivat [[bolševikit|bolševikkeja]] ja, [[Ukraina]]n itsenäisyysliikettä sekäja [[saksa]]laisia vastaan taisteleva [[Venäjän valkoinen armeija|Venäjän valkoisista armeijoista]].

SeEtelä-Venäjän armeija epäonnistui hyökkäyksessään [[Moskova]]an [[vuonna 1919]], minkä jälkeen sen vaikutus [[Venäjän sisällissota]]an jäi marginaaliseksi. Sillä oli kuitenkin merkitystä [[Ukraina]]n tilanteeseen lähinnä [[Harkova]]n bolševikkihallinnon vastustajana, mikä toisaalta helpotti [[Ukraina]]nUkrainan kansantasavallan asemaa bolševikkeja vastaan, mutta toisaalta esti sitä laajentamasta valtaansa Itä-[[Ukraina]]anUkrainaan.

Etelä-Venäjän armeijaa komensivat [[Anton Denikin]] ja hänen seuraajansa [[Pjotr Wrangel|Wrangel]] ja sen rippeet jouduttiin lopulta evakuoimaan [[Krim]]iltä [[Konstantinopoli]]in [[marraskuu]]ssamarraskuussa [[1920]].

Muita vastaavanlaisia armeijoita olivat Neuvosto-Venäjän interventioon liittyen amiraali [[Aleksandr Koltšak]]in johtama [[Siperia]]n armeija, minkäjonka tarkoituksena oli kukistaa neuvostovalta hyökkäämällä Kaukoidästä [[Siperia]]n kautta [[Moskova]]anMoskovaan. Kenraali [[Nikolai Judenitš]]in komentama luoteisarmeija puolestaan pyrki [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] neuvostovallan kukistamiseen. Luoteisarmeija toimi lähinnä [[Suomenlahti|Suomenlahden]] eteläpuolelta [[Baltia]]sta.

[[Nikolai Judenitš]]inJudenitšin tuttu Venäjän armeijasta, [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheim]], pyrki [[vuonna 1919]] saamaan presidentti [[K. J. Ståhlberg|Ståhlbergin]]in liittymään Judenitšin Pietarin vastaiseen operaatioon, jotta Venäjän valkoinen hallinto tunnustaisi [[Suomi|Suomen]] itsenäisyyden ja jotta Suomen [[Entente cordiale|Entente]]-mielinen suuntaus vahvistuisi Saksan hävittyä [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]]. [[Vladimir Lenin|Lenin]] kirjoitti tuolloin päiväkirjoihinsa arvelevansa Pietarin kaatuvan, mikäli kenraali Mannerheim hyökkää kannaksen[[Karjalankannas|Kannaksen]] suunnasta. Mutta Ståhlberg ei kuitenkaan suostunut tähänehdotukseen ja Pietari piti puolustuksensa.