Ero sivun ”Orgaaninen yhdiste” versioiden välillä

1 168 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{lähteetön}}'''Orgaaninen yhdiste''' sisältää [[hiili]]-hiili sidoksia. Historiallisista syistä myös [[metaani]] ja [[metyyli]]-ryhmä luetaan orgaanisiin yhdisteisiin, mutta alkuainehiili ([[timantti]], [[grafiitti]], amorfinen hiili) epäorgaaniseen kemiaan. Kaikki eliöt ovat riippuvaisia orgaanisisita yhdisteistä. Kaikki ravintoaineet - rasva, proteiinit ja hiilihydraatit - ovat orgaanisia yhdisteitä, samoin kuin sellaiset elämälle tärkeät aineet kuin hemoglobiini, lehtivihreä, entsyymit, hormonit ja vitamiinit.<ref name="EB"/>
 
Suurin osa tunnetuista yhdisteistä on juuri orgaanisia yhdisteitä. Niitä tunnetaan lähes 50 miljoonaa erilaista<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uku.fi/~tanevala/KPF2/www/johdanto.htm | Nimeke = Johdanto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kemian perusteet, osa II: orgaaninen kemia (KP2) | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuopion yliopisto | Viitattu = 6.8.2013 | Kieli = }}</ref>, ja tiedetään, että orgaanisia yhdisteitä on olemassa paljon enemmän vielä karakterisoimattomana. Niistä muodostuvat niin ihmiset, eläimet kuin kasvitkin. Orgaanisten yhdisteiden suuri lukumäärä johtuu hiiliatomien kyvystä [[katenaatio|katenoitua]], toisin sanoen muodostaa toisiinsa sitoutumalla pitkiä, usein haaraisiakin ketjumaisia tai rengasmaisia molekyylejä, joissa hiiliatomien muodostamaan runkoon voi liittyä muidenkin alkuaineiden atomeja.
 
Alun perin orgaanisilla yhdisteillä tarkoitettiinkin vain eloperäisiä yhdisteitä, kunnes huomattiin, että orgaanisia yhdisteitä voidaan syntetisoida myös epäorgaanisista lähtöaineista. Orgaanisissa yhdisteissä on lähes aina myös [[vety]]ä. Muita mahdollisia hiilirunkoon liittyneitä atomeja on esimerkiksi [[happi]], [[typpi]], [[rikki]], [[kloori]] ja [[bromi]].<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/108614/chemical-compound/278309/Carbon-bonding | Nimeke = Organic compounds | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 6.8.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Yksinkertaisimmat orgaaniset yhdisteet ovat [[hiilivety]]jä. Ne koostuvat pelkästään hiilestä ja vedystä. Näistä yksinkertaisimpia ovat [[alkaanit]], joissa hiiliatomit ovat liittyneet toisiinsa yksinkertaisin sidoksin. Hiilirungossa voi olla myös [[kaksoissidos|kaksoissidoksia]] ja [[kolmoissidos|kolmoissidoksia]]. Kaksoissidoksellisia yhdisteitä kutsutaan [[alkeeni|alkeeneiksi]] ja kolmoissidoksellisia yhdisteitä [[alkyyni|alkyyneiksi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.edu.fi/etalukio/kursseja/kemia1/page.php?orgyhdisteet | Nimeke = Orgaaniset yhdisteryhmät | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Etälukio | Viitattu = 6.8.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Orgaanisessa yhdisteessä voi olla myös monia [[substituentti|substituentteja]], jolloin orgaanisia molekyylejä voidaan luokitella ja nimetä [[funktionaalinen ryhmä|funktionaalisten ryhmien]] mukaan. Funktionaalisia ryhmiä ovat mm. [[alkoholit]], [[eetteri]]t, [[tioli]]t, [[sulfidi]]t,[[alkyylihalidi]]t, [[aldehydi]]t, [[ketoni]]t, [[amiini]]t, [[nitriili]]t, [[karboksyylihappo|karboksyylihapot]] ja niiden johdokset.<ref name="EB"/> Yhdistettä, jossa on sekä karboksyylihappo- että aminoryhmä, sanotaan [[aminohappo|aminohapoksi]].
 
Kun orgaaninen yhdiste sisältää yhden tai useamman metalli-hiili -sidoksen, puhutaan [[organometalliyhdiste]]estä.
 
Orgaaniset yhdisteet [[Kemia#Nime.C3.A4minen|nimetään]] [[IUPAC]]in suositusten mukaisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.adichemistry.com/organic/basics/iupac1/organic-iupac-nomenclature.html | Nimeke = IUPAC nomenclature of Organic compounds | | Julkaisu = AdiChemistry | Viitattu = 6.8.2013 | Kieli = }}</ref>
 
== Orgaanisten yhdisteiden piirtäminen ==
 
Orgaanisista yhdisteistä piirretään usein rakennekaavoja, joista käy ilmi atomien ja funktionaalisten ryhmien sijainti toisiinsa nähden. Koska piirrokset ovat kaksiulotteisia kolmiulotteisesta rakenteesta, niitä on yksinkertaistettu melko paljon. Epäorgaanisista yhdisteistä ei yleensä piirretä rakennekaavoja, koska niiden atomit voivat liittyä toisiinsa vain yhdellä tavalla.<ref name="EB"/>
 
Molekyylien rakennekaavoissa viiva atomien välissä tarkoittaa kahta sidoselektronia. Aina ei ole järkevää piirtää jokaista [[molekyyli]]n [[atomi]]a ja [[kemiallinen sidos|sidos]]ta vaan rakenne voidaan esittää yksinkertaisena [[viivakaava]]na. Viivakaavassa atomien väliset sidokset piirretään yhdisteille ominaisia sidoskulmia käyttäen. Funktionaalisia ryhmiä lukuun ottamatta hiili- ja vetyatomeja ei yleensä merkitä näkyviin (poikkeus CH<sub>3</sub>-ryhmät). Rakenteita tulkittaessa on muistettava että hiili on neliarvoinen. Viivakaava on käyttökelpoinen erityisesti suurimolekyylisiä yhdisteitä piirrettäessä.