Ero sivun ”Tanniinit” versioiden välillä

203 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
p
fix
(→‎Tanniiniryhmiä: lähteitä näillekin)
p (fix)
[[Kuva:Tannin heap.jpeg|thumb|250px|Tanniineja]]
'''Tanniinit''' ovat kasveissa esiintyviä fenolisia uuteaineita, [[flavonoidit|flavonoideja]], jotka sitovat ja saostavat [[proteiini|proteiineja]].<ref name="CU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ansci.cornell.edu/plants/toxicagents/tannin.html | Nimeke = Tannins: fascinating but sometimes dangerous molecules | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cornell University | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Tanniineilla on voimakas värjäävä vaikutus, joka tulee esiin niiden käytössä [[nahka]]a [[parkitseminen|parkitessa]]. Aineen nimi tuleekin keskiaikaisesta latinasta, jossa parkitsemista merkitsevä ''tannāre'' johdettiin tammen kaarnaa tarkoittavasta sanasta ''tannum'' joka puolestaan liittyi muinaisgermaanien tammea tarkotitavaan sanaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ice.gov.it/paesi/asia/india/upload/182/Indian%20Leather%20&%20Tanning%20Industry%20Profile%20%202010%20.pdf | Nimeke = Indian Leather & Tanning Industry profile 2010 | JulkaisijaTiedostomuoto =PDF | Julkaisija =Italian Trade Commission | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli = }}</ref> [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] tanniineista käytetään myös nimitystä '''parkkihappo'''.<ref name="viini"/>
 
Tanniineja esiintyy monissa [[kasvi|kasveissa]], joissa niillä on erilainen funktio kasvin eri osissa. [[Siemen]]issä ja [[juuri]]ssa ne tappavat [[bakteeri|bakteereja]] ja rungossa osallistuvat myös kasvunsäätelyyn. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdille]] ne antavat kitkerän maun, joka suojaa kasvinsyöjäeläimiltä. [[Silmu]]ja ne suojaavat jäätymiseltä.<ref name="CU"/> Tanniineja esiintyy muun muassa [[puu|puissa]] (esimerkiksi [[tammi]], [[koivu]], [[eukalyptus]], [[mänty]], [[paju]]), useissa [[heinäkasvit|heinäkasveissa]], [[apilat|apiloissa]] sekä monissa ihmisen ravinnoksi kelpaavissa kasveissa (esimerkiksi [[metsämarja]]t, [[greippi]], [[granaattiomena]]).
 
== Teen tanniinit ==
[[Teepensas|Teepensaan]] (''Camellia sinensis'') lehdet sisältävät tanniineja.<ref name="viini"/> Pitkäänhaudutetussa [[tee]]ssä esiintyvä karvas maku johtuu terveellisistä [[antioksidantti|antioksidanteista]]. Kupin pohjaan jäävä tumma kerros on [[flavonoidit|flavonoidien]] ja teeveden tavallisesti sisältämän kalkin yhdessä muodostamaa sakkaa. Se on täysin vaaratonta ja irtoaa helposti sitruunamehulla tai suolalla.
 
== Viinien tanniinit ==
Tanniineja on runsaasti [[viinirypäle]]iden siemenissä, tertun rangassa ja kuorissa. Ne mahdollistavat hyvin säilyvien ja ikääntyvien [[punaviini]]en valmistamisen, mutta liian tanniinipitoinen viini maistuu karvaalta. Säilytysvaiheessa viineihin liukenee tanniineja myös [[tynnyri|tammitynnyreistä]].<ref name="viini">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mikaviini.fi/fi/Viiniopas/Pieni+viinikoulu/Osa+3.+Tanniinit/? | Nimeke = Mikä on tanniini | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Mikä viini| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli = }}</ref>
 
== Tanniiniryhmiä ==
*[[Ellagitanniinit]] ovat hydrolysoituvia tanniineja, jotka koostuvat [[1,2,3,4,6-pentagalloyyliglukoosi]]ryhmistä ja heksahydroksidifeenihapporyhmistä.<ref name="Phytochemistry">{{Lehtiviite | Tekijä =Ruth Niemetz & Georg G. Gross | Otsikko =Enzymology of gallotannin and ellagitannin biosynthesis | Julkaisu =Phytochemistry | Ajankohta =2006 | Vuosikerta =66 | Numero =17 | Sivut = 2001–2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0031942205000105 | www-teksti =Science | Tiedostomuoto =direct | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref><ref name="natural">{{Kirjaviite | Tekijä =Paul M. Dewick | Nimeke =Medicinal Natural Products: A Biosynthetic Approach | Vuosi =2009 | Sivu =4-2 | Julkaisija =John Wiley and Sons | Tunniste =ISBN 978-0-470-74167-2 | www =http://books.google.fi/books?id=SeKMT1u3dugC&pg=SA4-PA59&dq=ellagitannin&hl=fi&sa=X&ei=co7_Ua21D4jktQaNjYCQBQ&ved=0CEkQ6AEwBDge#v=onepage&q=ellagitannin&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 05.08.2013 | Kieli ={{en}}}}</ref>
*[[Gallotanniinit]] rakenneosia ovat [[gallushappo|gallushapon]] sokeriesterit esimerkiksi [[galloyyliglukoosit]]<ref name="Phytochemistry" /><ref name="natural" />
*[[Florotanniinit]] ovat [[floroglusinoli]]n oligomeerejä<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Toshiyuki Shibata, Shigeo Kawaguchi, Yoichiro Hama, Masanori Inagaki, Kuniko Yamaguchi & Takashi Nakamura | Otsikko =Local and chemical distribution of phlorotannins in brown algae | Julkaisu =Journal of Applied Phycology | Ajankohta =2004 | Vuosikerta =16 | Numero =4 | Sivut =291-296 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://link.springer.com/article/10.1023/B:JAPH.0000047781.24993.0a | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref>, eivätkä sisällä sokeriosaa
*[[Proantosyanidiinit]] eli kondensoituneet tanniinit<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Helena Hyvärinen (Toim.) | Nimeke =Kasviperäiset biomolekyylit - fenoliset yhdisteet ja terpeenit | Vuosi =2001 | Luku =1. Yleistä fenolisista yhdisteistä | Sivu =9, 11 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =MTT | Tunniste = ISBN 951-729-630-4| www =http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja100.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli = }}</ref> muodostuvat [[flavanolit|flavanoleista]], eivätkä sisällä sokeriosaa. Niitä kutsutaan myös hydrolysoitumattomiksi tanniineiksi.
 
== Lähteet ==
31 459

muokkausta