Ero sivun ”Viipurin pamaus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wp jtr (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Wp jtr (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Viipurin pamaus.jpg|thumb|230px|[[Olaus Magnus]] on kuvannut vuonna [[1539]] [[Carta marina]]ssa Viipurin pamauksen [[Tulivuori|tulivuoren]] kaltaiseksi.]]
 
'''Viipurin pamaus''' on kansantarinan mukaan suuri räjähdys, joka [[30. marraskuuta]] [[1495]] käänsi pakosalle [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n sotaväen, joka oli juuri valloittamaisillaan [[Viipuri|Viipurin]]. Kansantarinoiden mukaan puolustusta johtanut [[Knut Posse]] olisi aikaansaanut Viipurin pamauksen jonkinlaisella räjähtävällä seoksella. Toisten
Joidenkin tarinoidentarinan variaatioiden mukaan kyseessävenäläisten pakenemisen olisi ollutaiheuttaut taivaalla nähty valoilmiö, joka olisi muistuttanut esimerkiksi [[Pyhä Andreas|Pyhän Andreaan ristiä]] (X:n muotoinen). Tämä on tyypillinen pyhimyksiin liittyvä kesiaikainen legenda, jollainen liittyy lukuisiin taisteluihin eri puolilla Eurooppaa.
 
Tarinan historiallisuudesta ja tapahtumien täsmällisestä kulusta on erilaisia käsityksiä. Tiedetään, että Venäjän joukot saapuivat vuosien [[1495]]—[[1497]] sodan, [[vanha viha|vanhan viha]]n aluksi, syyskuun lopussa 1495, [[Viipuri]]n edustalle. He alkoivat piirittää muurilla ympäröityä kaupunkia ja linnaa.<ref name="cj">{{Kirjaviite | Tekijä =Cardberg, C. J. | Nimeke =Kivestä ja puusta | Vuosi =2002 | Luku = | Sivu =47–48 | Selite = | Julkaisija =Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Viitattu = 13.7.2009 | Kieli = }}</ref> Suomen puolella sotilaita oli vain muutama tuhat, ja lisää yritettiin värvätä talonpojista. Ensimmäiset hyökkäykset torjuttiin, mutta marraskuun lopulla venäläiset hyökkäsivät kaikella voimallaan kohti kaupunkia, ja taistelu näytti jo menetetyltä. Hyökkääjät olivat onnistuneet tunkeutumaan kaupungin muureille ja miehittämään torneja. Sen jälkeen tapahtui jotain, joka sai venäläiset vetäytymään. Ruuti tunnettiin ja erilaiset ampuma-aseet olivat kuuluneet sodan molempien puolien arsenaaliin jo pitkään.
 
Yhden tarinan mukaan Viipurin linnan komentaja [[Knut Posse]] asetutti [[ruuti]]miinan tai [[terva]]- ja [[piki]]tynnyreitä yhden tornin alle ja räjäytti sen ilmaan. Räjähdyksestä selvinneet venäläiset eivät tajunneet, mitä oli tapahtunut ja pakenivat kauhuissaan.{{Lähde|13. heinäkuuta 2009}} Toisen tarinan mukaan venäläiset pakenivat, koska he pelästyivät pimeälle taivaalle ilmestynyttä valoilmiötä. Päivä [[30. marraskuuta|kolmaskymmenes marraskuuta]] oli Pyhän Andreaan päivä, ja he luulivat valoilmiötä Andreaan ristiksi.<ref name="cj"/> He luulivat pyhän suojelevan kaupunkia ja lopettivat hyökkäyksen.