Ero sivun ”Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet Suomessa” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) muotoiltu määritelmää ym. |
Kohta selvemmin, roomalaiset numerot, a ja b pienellä |
||
Rivi 1:
'''Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeitä''' käytetään [[hedelmäpuu|hedelmäpuiden]] ja [[puuvarsi|puuvartisten]] [[koristekasvi|koristekasvien]] esiintymisalueiden tai todennäköisten mahdollisten kasvupaikkojen ilmaisijoina. Suomessa vyöhykkeitä on yhteensä kahdeksan. Vyöhykkeet merkitään yleensä [[roomalaiset numerot|roomalaisin numeroin]] esimerkiksi siemenpusseissa. Menestymisvyöhykkeiden rajoja uudistettiin 1980-luvulla, jolloin otettiin muun muassa suurten [[vesistö|vesistöjen]] vaikutus paremmin huomioon. Tietyt alueet vyöhykkeillä IV, V, VI ja VII sisältävät kahden vyöhykkeen olosuhteita. Tällöin lämpimät mäenrinteet ja vesistöjen rannat kuuluvat suotuisampaan vyöhykkeeseen ja alavat [[suo]]seudut ankarampaan vyöhykkeeseen.
Myös [[Ruotsi]]ssa on käytössä jako kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen.
==Vyöhykkeet==
===I-vyöhyke===
Suomen ensimmäinen menestymisvyöhyke käsittää [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan]] ja Manner-Suomen lounaisimmat osat suunnilleen [[Rauma]]n seudulta [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulle]]. Vyöhyke jakautuu kahtia
===II-vyöhyke===
|