Ero sivun ”K.P.T.” versioiden välillä

18 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
kh, ISBN
(rinnastuksia ulkomaisiin liikkeisiinkin on tehty)
(kh, ISBN)
Keväällä 1881 Kivekäs sai ajettua ylioppilaskunnassa läpi päätöksen, että ylioppilaskunta järjestäisi suuren juhlan [[J. V. Snellman]]in 75-vuotispäivien johdosta. Varsinkin juhliin liittyneeseen Snellmanin juhla-albumiin kuitenkin ujutettiin K.P.T.:n omaa propagandaa, mikä herätti yleistä ärtymystä. Erityisen mauttomana pidettiin albumiin sisältynyttä runoa, jossa suositeltiin [[Svekomania|svekomaanien]] hoitelemista ruudilla ja lyijyllä. Albumin kanteenkin oli ilman kunnollista perustelua painettu isolla kirjaimet K.P.T. Snellman-juhla jäi K.P.T.:n lyhytaikaisen toiminnan huipentumaksi. Pian sen jälkeen radikaalifennomaanien toiminta alkoi siirtyä takaisin Suomalaisen Nuijan sisälle.<ref>Klinge 1978, s. 90–94.</ref>
 
Alkuvaiheessa K.P.T.:n toiminnassa korostui ensisijaisesti kielikiihkoilu, mutta myöhemmin painotus siirtyi enemmän yhteiskunnalliseen radikalismiin.<ref>Vares 2000, s. 31.</ref> Sillä oli jonkin aikaa vahva asema ylioppilaiden keskuudessa ja sen johtajista Kivekäs ja Castrén valittiin [[Säätyvaltiopäivät 1885|vuonna 1885 valtiopäiville]], mutta liiallinen jyrkkyys esti vaikutusvallan laajenemisen. Liike kuihtui vähitellen ja sen useat kannattajat menettivät kiinnostustaan jyrkkään nationalismiin ja suuntautuivat selkeämmin kansainväliseen [[liberalismi]]in.<ref>Vares 2000, s. 33, 38.</ref> Yhdistyksen hajotessa siitä erosi maltillisempi ryhmä, jotkajoka perustivatperusti myöhemmin [[Päivälehti|Päivälehden]].<ref>Vares 2000, s. 43.</ref> K.P.T. kasvatti näin tulevat [[Nuorsuomalainen Puolue|nuorsuomalaisten]] johtajat.
 
Samaan aikaan K.P.T.:n kanssa toimi [[Svekomania|ruotsinmielisten]] ylioppilaiden järjestö [[X. Y. Z.]], joka oli perustettu jo hieman aiemmin, syksyllä 1879.<ref>Klinge 1978, s. 61.</ref>
 
Tutkija [[Vesa Vares|Vesa Vareksen]] mukaan K.P.T.:lle omainenominainen nationalismin ja yhteiskunnallisen radikalismin yhdistelmä muistutti 1800-luvun alkupuolen [[Giuseppe Mazzini]]n [[Nuori Italia]] -liikettä, mutta ei enää oman aikansa länsieurooppalaista liberalismia.<ref>Vares 2000, s. 28, 34.</ref> [[Matti Klinge]]n mukaan K.P.T.:n aatteet muistuttivat [[Venäjä]]llä samaan aikaan toimineita [[Narodnikit|vallankumouksellisia nuorisoliikkeitä]].<ref>Matti Klinge: ''Keisarin Suomi'', s. 284. Schildts, Helsinki 1997. ISBN 951-50-0682-1.</ref>
 
==Lähteet==
7 524

muokkausta