Ero sivun ”K.P.T.” versioiden välillä

K.P.T. perustettiin kun Lauri Kivekkään kannattajat jäivät syrjään suomenkielisten ylioppilaiden yhteisen järjestön, [[Suomalainen Nuija|Suomalaisen Nuijan]] johdosta. Kivekäs oli aiemmin toiminut kahdesti Suomalaisen Nuijan puheenjohtajana.<ref>{{Kansallisbiografia|id=769|nimi=Kivekäs, Lauri (1852–1893)|tekijä=Heikki Ylikangas|ajankohta=23.1.2009}}</ref> Ryhmäkuntien väliset kiistat Nuijassa pahenivat lokakuussa 1880, jolloin maltillisia edustanut [[J. R. Danielson-Kalmari|J. R. Danielson]] sai aikaiseksi Kivekkään pudottamisen pois [[Helsingin yliopiston ylioppilaskunta|ylioppilaskunnan]] puheenjohtajavaalia varten laaditulta ehdokaslistalta. Viimeinen pisara Kivekkään kannattajille oli pari viikkoa myöhemmin käyty kiista [[Vanha ylioppilastalo|ylioppilastalon]] 10-vuotisjuhlien ohjelman kielestä, jossa maltillisten fennomaanien tuella hyväksyttiin kaksikielinen ohjelma; Juhani Ahon näkemyksen mukaan tämä osoitti Nuijan olevan ”''noiden paska-moderatien laitumena nykyään''”. Kivekkään kannattajat perustivat oman järjestönsä pian tämän jälkeen. Nimi K.P.T. oli ensisijaisesti lyhenne sanoista ''koko programmi toimeen'', mutta sille annettiin myös merkitys ''kansan pyhä tahto'', ja "kovien konsonanttien" selitettiin kuvaavan yleensä yhdistyksen ohjelman jyrkkyyttä ja radikaalisuutta. Aho käytti K.P.T.:stä myös luonnehdintaa "kaikkien punaisten toverien seura" ja samantapaisia ilmaisuja oli [[Kaarlo Albert Grönqvist|K. A. Grönqvist]]in [[Vaasan marssi]]n säveleen kirjoittamassa ”K.P.T.:n marssissa”. Yhdistyksen julkaisuissa käytettiin jopa [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumoukseen]] viittaavaa vallankumousromantiikkaa.<ref name="Klinge75" />

 

 

Alkuvaiheessa K.P.T.:n toiminnassa korostui ensisijaisesti kielikiihkoilu, mutta myöhemmin painotus siirtyi enemmän yhteiskunnalliseen radikalismiin.<ref>Vares 2000, s. 31.</ref> Sillä oli jonkin aikaa vahva asema ylioppilaiden keskuudessa ja sen johtajista Kivekäs ja Castrén valittiin [[Säätyvaltiopäivät 1885|vuonna 1885 valtiopäiville]], mutta liiallinen jyrkkyys esti vaikutusvallan laajenemisen. Liike kuihtui vähitellen ja sen useat kannattajat menettivät kiinnostustaan jyrkkään nationalismiin ja suuntautuivat selkeämmin kansainväliseen [[liberalismi]]in.<ref>Vares 2000, s. 33, 38.</ref> Yhdistyksen hajotessa siitä erosi maltillisempi ryhmä, jotka perustivat myöhemmin [[Päivälehti|Päivälehden]].<ref>Vares 2000, s. 43.</ref> K.P.T. kasvatti näin tulevat [[Nuorsuomalainen Puolue|nuorsuomalaisten]] johtajat.