Ero sivun ”Sukellusvene Vesikko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Osa Saksan sukellusvenelaivaston kehitystä: lähdepyynnöllä epäluotettavaksi merkitty virke pois
Rivi 88:
Päätös Vesikon rakentamisesta tehtiin 1930 useiden hallituksen sisäisten neuvottelujen jälkeen. Koska Liliput-projekti oli Versaillesin rauhansopimuksen vastainen, asiakirjoissa ei mainittu Saksaa ja päätettiin että sukellusvenettä ei saisi myydä kuin Kansainliittoon kuuluville ja kyseiseen aseeseen oikeutetuille valtioille. Suomen valtio sai veneeseen etuosto-oikeuden.
 
CV-707:n rakentaminen aloitettiin 1931 Turussa Crichton-Vulcanin telakalla, missä myös Vetehis-luokan veneet oli rakennettu. Teknisesti veneestä tuli aikansa kehittyneimpiä, sen sukellussyvyys oli kaksinkertainen aikaisempiin saksalaisiin sukellusveneisiin nähden, ja sen runko pystyttiin rakentamaan ilman niittausta sähköhitsaamalla, mikä lisäsi paineenkestävyyttä, vähensi vuotoja ja nopeutti rakentamista (itse CV-707 tehtiin enimmäkseen niittaamalla suomalaisten epäluulojen takia, mutta sen pohjalta luoto IIA-luokka käytti vain hitsausta{{Lähde}}). Saksalaiset testasivat Vesikkoa [[Turun saaristo]]ssa purjehduskausina 1933 ja 1934.
 
Vesikko on saksalaisen [[IIA-luokan sukellusvene]]en [[prototyyppi]]. Saksalaiset rakensivat luokan sukellusveneitä [[Deutsche Werke]]n telakalla [[Kiel]]issä kuusi kappaletta (U-1–U-6), ja pidemmän toimintamatkan omaavia IIB, IIC ja IID-luokan veneitä yhteensä 44 kappaletta.