Ero sivun ”K.P.T.” versioiden välillä

1 918 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
enemmän Klingen kirjasta
(typo)
(enemmän Klingen kirjasta)
'''K.P.T.''' oli [[Lauri Kivekäs|Lauri Kivekkään]] johtamien radikaalien [[Fennomania|suomenmielisten]] ylioppilaiden vuonna 1880 perustama aatteellinen järjestö.<ref name="Klinge75">Klinge 1978, s. 7575–78.</ref> Yhdistyksen perustaneet nuoret radikaalit fennomaanit haastoivat [[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] valtalinjan, jota he pitivät liian maltillisena ja vanhoillisena. K.P.T.:ssä yhdistyi [[nationalismi]] ja yhteiskunnallinen radikalismi. Sen linja oli jyrkkä varsinkin [[Kieliriita|kielikysymyksessä]] ja tavoitteena oli [[suomen kieli|suomen kielen]] täydellinen ylivalta ja [[Ruotsin kieli|ruotsin kielen]] syrjäyttäminen. Samalla K.P.T. oli myös yhteiskunnallisesti aikaansa nähden radikaali ja on puhuttu jopa "punaisesta fennomaniasta". Suuntauksen johtajista näkyvimpiä olivat [[Lauri Kivekäs]] ja [[Jonas Castrén]]. Mukana toiminnassa olivat myös muun muassa [[Juhani Aho]], [[Arvid Järnefelt]], [[Julius Lyly]] ja [[Eero Erkko]]. Vahvimpana tukijoukkona olivat pohjalaiset ylioppilaat.<ref>Vares 2000, s. 28–29.</ref>
 
K.P.T. perustettiin kun Lauri Kivekkään kannattajat jäivät syrjään suomenkielisten ylioppilaiden yhteisen järjestön, [[Suomalainen Nuija|Suomalaisen Nuijan]] johdosta. Kivekäs oli aiemmin toiminut kahdesti Suomalaisen Nuijan puheenjohtajana.<ref>{{Kansallisbiografia|id=769|nimi=Kivekäs, Lauri (1852–1893)|tekijä=Heikki Ylikangas|ajankohta=23.1.2009}}</ref> NimiRyhmäkuntien Kväliset kiistat Nuijassa pahenivat lokakuussa 1880, jolloin maltillisia edustanut [[J.P R.T Danielson-Kalmari|J. oliR. ensisijaisestiDanielson]] lyhennesai sanoistaaikaiseksi ''kokoKivekkään programmipudottamisen toimeen'',pois mutta[[Helsingin silleyliopiston annettiinylioppilaskunta|ylioppilaskunnan]] myöspuheenjohtajavaalia merkitysvarten ''kansanlaaditulta pyhäehdokaslistalta. tahto'',Viimeinen japisara "kovienKivekkään konsonanttien"kannattajille selitettiinoli kuvaavanpari yleensäviikkoa yhdistyksenmyöhemmin ohjelmankäyty jyrkkyyttäkiista ja[[Vanha radikaalisuutta.<refylioppilastalo|ylioppilastalon]] name="Klinge75"10-vuotisjuhlien />ohjelman Alkuvaiheessakielestä, yhdistyksenjossa toiminnassamaltillisten korostuifennomaanien ensisijaisestituella kielikiihkoilu,hyväksyttiin muttakaksikielinen myöhemminohjelma; painotusJuhani siirtyiAhon enemmännäkemyksen yhteiskunnalliseenmukaan radikalismiin.<ref>Varestämä 2000,osoitti s.Nuijan 31.</ref>olevan Sillä”''noiden olipaska-moderatien jonkinlaitumena aikaanykyään''”. vahvaKivekkään asemakannattajat ylioppilaidenperustivat keskuudessaoman jajärjestönsä senpian johtajistatämän Kivekäsjälkeen. jaNimi CastrénK.P.T. valittiinoli [[Säätyvaltiopäivätensisijaisesti 1885|vuonnalyhenne 1885sanoista valtiopäiville]]''koko programmi toimeen'', mutta liiallinensille jyrkkyysannettiin estimyös vaikutusvallanmerkitys laajenemisen.''kansan Liikepyhä kuihtui vähitellentahto'', ja sen"kovien useatkonsonanttien" kannattajatselitettiin menettivätkuvaavan kiinnostustaanyleensä jyrkkäänyhdistyksen nationalismiinohjelman jyrkkyyttä ja suuntautuivatradikaalisuutta. selkeämminAho kansainväliseenkäytti [[liberalismi]]inK.<ref>VaresP.T.:stä 2000,myös s.luonnehdintaa 33,"kaikkien 38.</ref>punaisten Yhdistyksentoverien hajotessaseura" siitäja erosisamantapaisia maltillisempiilmaisuja ryhmä,oli jotka[[Kaarlo perustivatAlbert myöhemminGrönqvist|K. A. Grönqvist]]in [[Päivälehti|PäivälehdenVaasan marssi]].<ref>Varesn 2000,säveleen s.kirjoittamassa 43.</ref> K”K.P.T.:n kasvattimarssissa”. Yhdistyksen julkaisuissa näinkäytettiin tulevatjopa [[NuorsuomalainenRanskan Puoluesuuri vallankumous|nuorsuomalaistenRanskan vallankumoukseen]] johtajatviittaavaa vallankumousromantiikkaa.<ref name="Klinge75" />
 
Keväällä 1881 Kivekäs sai ajettua ylioppilaskunnassa läpi päätöksen, että ylioppilaskunta järjestäisi suuren juhlan [[J. V. Snellman]]in 75-vuotispäivien johdosta. Varsinkin juhliin liittynyt Snellmanin juhla-albumi kuitenkin muutettiin K.P.T.:n omaksi propagandaksi, mikä herätti yleistä ärtymystä. Erityisen mauttomana pidettiin albumiin sisältynyttä runoa, jossa suositeltiin [[Svekomania|svekomaanien]] hoitelemista ruudilla ja lyijyllä. Albumin kanteenkin oli ilman kunnollista perustelua kirjoitettu isoilla kirjaimilla K.P.T.<ref>Klinge 1978, s. 90–93.</ref>
 
Alkuvaiheessa K.P.T.:n toiminnassa korostui ensisijaisesti kielikiihkoilu, mutta myöhemmin painotus siirtyi enemmän yhteiskunnalliseen radikalismiin.<ref>Vares 2000, s. 31.</ref> Sillä oli jonkin aikaa vahva asema ylioppilaiden keskuudessa ja sen johtajista Kivekäs ja Castrén valittiin [[Säätyvaltiopäivät 1885|vuonna 1885 valtiopäiville]], mutta liiallinen jyrkkyys esti vaikutusvallan laajenemisen. Liike kuihtui vähitellen ja sen useat kannattajat menettivät kiinnostustaan jyrkkään nationalismiin ja suuntautuivat selkeämmin kansainväliseen [[liberalismi]]in.<ref>Vares 2000, s. 33, 38.</ref> Yhdistyksen hajotessa siitä erosi maltillisempi ryhmä, jotka perustivat myöhemmin [[Päivälehti|Päivälehden]].<ref>Vares 2000, s. 43.</ref> K.P.T. kasvatti näin tulevat [[Nuorsuomalainen Puolue|nuorsuomalaisten]] johtajat.
 
Samaan aikaan K.P.T.:n kanssa toimi [[Svekomania|ruotsinmielisten]] ylioppilaiden järjestö [[X. Y. Z.]], joka oli perustettu jo hieman aiemmin, syksyllä 1879.<ref>Klinge 1978, s. 61.</ref>
 
==Lähteet==