Ero sivun ”Sanskrit” versioiden välillä

'''Sanskrit''' (''saṃskṛta'' 'kokoonpantu’kokoonpantu; huoliteltu'huoliteltu’) on eräs [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisten kielten]] [[indoiranilaiset kielet|indoiranilaiseen]] ryhmään kuuluva [[kieli]], joka muotoutui lopullisesti [[300-luku eaa.|300-luvulla eaa.]]

Sanskrit on [[Intia]]n [[klassinen kieli|klassinen sivistyskieli]], jonka asema vastaa suunnilleen [[latina]]n ja [[Kreikan_kieliKreikan kieli|kreikan]] asemaa [[Eurooppa|Euroopassa]]. Sanskrit on siis oppineiden käyttämää huoliteltua ja täsmällistä kielimuotoa, kun taas tavallisen kansan puhumista murteista on käytetty nimitystä ''prakrit''. Sanskrit on myös yksi Intian virallisista kielistä, ja siihen luodaan jatkuvasti uudissanoja nyky-yhteiskunnan tarpeita varten. Kielitieteessä sanskritista ja prakriteista käytetään joskus yhteisnimitystä ''muinaisintia''.

[[KuvaTiedosto:Rigveda MS2097.jpg|thumb|300px|[[Rig-Veda|Rigvedan]] tekstiä devanāgarī-kirjoitusjärjestelmällä.]]

Koska sanskrit määriteltiin jo varhain niin aukottomasti ja sen käytön oikeellisuutta on vaalittu huolellisesti, on sanskrit on nykyään käyttötavaltaan, sanastoltaan ja ääntämykseltään melko tarkalleen samaa kuin yli 20002 000 vuotta sitten.

Sanskrit on vaikuttanut useimpiin intialaisiin kieliin samalla tavoin kuin latina on vaikuttanut eurooppalaisiin. Suuri osa nykyisistä indoiranilaisista kielistä (mm.muun muassa [[Nepalin kieli|nepali]], [[hindi]], [[urdu]] ja [[Bengalin kieli|bengali]]) on kehittynyt prakriteista samaan tapaan kuin [[romaaniset kielet]] kehittyivät vulgaarilatinasta[[vulgaarilatina]]sta. Sanskritinkielisiä sivistyssanoja ja kieliopillisia malleja käytetään etenkin indoiranilaisissa kielissä, mutta myös [[dravidakielet|dravidakielissä]], jotka eivät ole edes sukua sanskritille.

Suurin osa Intian klassisesta kirjallisuudesta on kirjoitettu sanskritiksi. Nykyään sanskrit on etenkin [[hindulaisuus|hindulaisuuden]] ja siihen liittyvän filosofian, tieteen ja kirjallisuuden kieli, ja sitä käytetään myös [[buddhalaisuus|buddhalaisuudessa]]. Monet uskonnonharjoittajat osaavat ulkoa lukemattomia sanskritinkielisiä [[Mantra|mantroja]], vaikka eivät varsinaisesti osaisi kieltä lainkaan. Suomessa sanskritinkieliseen tekstiin törmännee todennäköisimmin uushindulaisen [[ISKCONKrishna-liike|Hare Krishna -liikkeen]] kirjoissa.

Tunnettuja eurooppalaisiin kieliin otettuja sanskritin sanoja ovat muun muassa ''āryaārya'' ([[Arjalaiset|arjalainen]] 'oma’oma heimolainen'heimolainen’, myöhemmin 'jalosukuinen'’jalosukuinen’), ''[[avatar|avatāraavatāra]]'', ''[[buddha]]'', ''[[guru]]'', ''karma'', ''mantra'', ''nirvānanirvāna'', ''pippali'' ('pippuri'’pippuri’), ''śarkarāśarkarā'' ('’[[sokeri]]'’), ''svastika'' ('’[[hakaristi]]'’) ja ''yoga'' ('’[[jooga]]'’). Myös [[kielitiede]] on omaksunut sanskritista monia termejä, kuten [[sandhi]].

Suomen kielessä on vanhoja indoiranilaisia lainasanoja, jotka ovat lähellä sanskritinkielisiä muotoja: ''sata'' (''śatamśatam''), ''viha'' (''viśaviśa'' 'myrkky'’myrkky’) ja mahdollisesti ''orja'' (''āryaārya'' 'oma’oma heimolainen'heimolainen’).