Ero sivun ”Brittiläinen Intia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 56:
Intian eri alueet olivat hallinnollisesti erilaisessa asemassa. Maassa oli 15 maakuntaa eli provinssia, jotka alkujaan olivat välittömästi Britannian hallituksen alaisuudessa, mutta joille vuonna 1919 myönnettiin melko laaja itsehallinto-oikeus. Näiden lisäksi oli noin 700 intialaisten ruhtinaiden hallitsemaa [[ruhtinaskunta]]a, jotka olivat Intian brittiläisen keskushallinnon ylivalvonnan alaisia [[vasallivaltio]]ita. Provinssit käsittivät yhteensä 2 834 000 km²:n ja vasallivaltiot 1 842 000 km²:n laajuisen alueen.<ref name=Pieni768 />
Intian provinsseja olivat [[Assam]], [[Bengali (alue)|Bengali]], [[Bihar ja Orissa]], [[Birma]], [[Bombay]], [[Madras]], [[Punjab]], [[Agra]]n ja [[Odh]]in yhdistynyt provinssi, [[Keskiprovinssit]] ja [[Berar]], joiden ylin hallintovirkamies oli [[kuvernööri]], sekä [[Andamaanit|Andamaanien]] ja [[Nikobaarit|Nikobaarien]] provinssi, [[Ajmer-Merwera]], [[Belutšistan]], [[Delhi]] ja [[Luoteisrajaprovinssit]], joiden ylin hallintovirkamies oli [[pääkomissaari]].<ref name=IsoTieto>{{kirjaviite | Nimeke = Iso tietosanakirja, 2. osa (Berylli-Edmund) | sivu = 321-326, art. Brittiläinen maailmanvalta | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1931}}</ref>
Autonomisista intialaisista valtioista välittömästi kenraalikuvernöörin alaisuudessa olivat [[Hyderabad]], [[Mysore]], [[Barada]], [[Jammu]] ja [[Kashmir]], [[Gwalior]] ja [[Sikkim]] sekä 406 pientä suojelumaata. Paikallisten viranomaisten alaisuudessa oli 265 pientä ruhtinaskuntaa.<ref name=IsoTieto />
| |||