Ero sivun ”Honkolan kartano” versioiden välillä

Honkolasta muodostettiin [[säteri]] 1610-luvulla. Vanhin tunnettu omistaja nimismies Tuomas Maununpoika. Nötebomin suvulta kartano siirtyi everstiluutnantti Arvid Brunowille ja hänen perillisilleen.<ref name="viite1">{{Kirjaviite| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 3| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1962| | Luku = Honkola | Selite = palsta 848| Julkaisupaikka = Helsinki }}</ref> Vuonna 1730 kartanon osti rykmentinkomissaari Enoch Nauclér (k. 1782), joka [[Aateli|aateloitiin]] 1762 nimellä [[Furuhjelm]]. Nimi on johdettu kylän nimestä Honkola;: ''honka'' eli ''fura'' {{k-sv|fura}}.<ref name="viite3" />

Kartano koostuu Honkolan päätilasta sekä sivutiloista Laurila, Villamo ja "Velkala", joita viljellään keskitetysti päätilalta käsin.<ref name="viite4">{{Kirjaviite| Nimeke = Suomen maatilat II| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1932| Luku = Urjala Honkola| Selite = Tilannevuosi 1932| Julkaisupaikka = Helsinki }}</ref>

Kartanossa oli 1940-luvulla [[raamisaha]], [[meijeri]], [[tiilitehdas]], sähkölaitos, [[mylly]] ja ''Tähkä'' -viljankuivaamo.<ref name="viite4" /> Aikaisemmin tilalla oli oma [[viinapolttimo|viinapolttimo]].<ref name="viite2" />

Vanhin päärakennus, josta varmoja tietoja olemassa, on Göran Nötebomin rakennuttama. Kyseinen rakennus oli vielä olemassa vuonna 1694, jolloin majuri Brunow rakennutti uuden ja suuremman päärakennuksen. Rakennus oli katettu italialaisella kaksinkertaisella katolla, jota nykyisin kutsutaan [[Säterikatto|säterikatoksi]]. Erikseen oli keittiö- ja pakaritupa sekä palvelusväen asuinrakennus ja luhtiaitta. Kaikki rakennukset tuhoutuivat tulipalossa huhtikuussa 1706. Niiden sijaintipaikasta ei ole varmaa tietoa.

Enok Nauclér hävitti 1700-luvun alkupuolella rakennetun päärakennuksen ja pystytti tilalle uuden [[Hirsirakennus|hirsirakennuksen]] 1735.<ref name="viite1" /> Se muodosti kartanon päärakennuksen perusosan, jota myöhemmin laajennettiin useampaan otteeseen. Kyseinen rakennus tuhoutui irtaimistoineen tulipalossa 27. tammikuuta 1972.<ref name="viite3">{{Kirjaviite| Nimeke = Suomenmaa 7| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1978| Sivu = 327| Julkaisupaikka = Porvoo - Helsinki| Isbn = 951-0-06467-x, 951-0-06468-8}}</ref> Rakennuksen alkuperäisestä ulkonäöstä ei ole varmuutta, mutta se oli todennäköissti kaksikerroksinen.

[[FasaadiFasadi|ItäfasaadinItäfasadin]] pilarivilpola altaineen ja länsifasaadinlänsifasadin [[Risaliitti|risaliittimainen]] porrashuone lisättiin vuonna 1894. Samalta ajalta olivat länsifasaadinlänsifasadin [[Goottilainen arkkitehtuuri|goottilaistyyliset]] ikkunaruudut.

Päärakennuksessa oli 12 huonetta alhaalla ja 8 ylhäällä. Sisustukseltaan se oli 1700-luvun puolivälistä tyypillinen [[herraskartano]].<ref name="viite2" />