Ero sivun ”Klarinetti” versioiden välillä

1 996 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti poisti 67 Wikidatan sivulle d:q8343 siirrettyä kielilinkkiä)
 
Akustisesti klarinetti poikkeaa muista puupuhaltimista siinä, että se käyttäytyy suljetun pillin tavoin. Sen yläsävelsarja on myös suljetun pillin mukainen, joten siinä ovat hallitsevina parittomat yläsävelet. Poikkeavasta yläsävelsarjasta seuraa myös se, että klarinetin ylempi rekisteri ei ole alarekisterin oktaavi, vaan duodesimi eli oktaavi ja kvintti. Tämän vuoksi klarinetin ääniala on puupuhaltimien laajin.
 
== Klarinetin käyttö ==
Klarinetti vakiinnutti asemansa sinfoniaorkesterin puupuhallinryhmässä jo 1700-luvun lopulla. Joitakin konserttoja klarinetille oli tosin sävelletty jo barokkisäveltäjien toimesta, samoin satunnaisia osuuksia oopperamusiikissa. Tunnetuin klarinettikonsertto on [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozartin]] säveltämä. 1800-luvulla konserttoja klarinetille sävelsivät myös muun muassa [[Carl Maria von Weber]] ja suomalaissyntyinen [[Bernhard Henrik Crusell]]. Mozart, Weber ja [[Johannes Brahms]] ovat säveltäneet myös klarinettikvinteton. Nämä kuuluvat kamarimusiikin tunnetuimpiin teoksiin.
| Alttoklarinetti || Es-vireinen. Käytetään puhallinorkesterissa. Suuremman porauksen vuoksi basettitorvea voimakkaampi ääni.
|-----
| [[Bassoklarinetti]] || B-vireinen, A-vireisiä ei tiettävästi ole. Sinfoniaorkestereissa käytettävien bassoklarinettien alarekisterin äänialaa jatkettu samoin kuin basettitorvessa, puhallinorkestereissa yleensä vain puolella sävelaskeleella.{{lähde}}
|-----
| Kontra-alttoklarinetti || Es-vireinen, harvinainen.
29

muokkausta