Ero sivun ”Jean-Bédel Bokassa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 50:
Kun Bokassa oli tehnyt valtiovierailun [[Libya]]an ja tavannut [[Muammar Gaddafi]]in, hän kääntyi [[islam|muslimiksi]] ja otti itselleen islamilaisen nimen '''Sallah Eddine Ahmed Bokassa'''. Nykyisin on epäilty, että Bokassan pyrkimyksenä olisi ollut hankkia Keski-Afrikan tasavallalle Libyan taloudellinen tuki. Bokassa ei kuitenkaan onnistunut saamaan Libyan tukea, minkä johdosta hän luopui uskonnostaan. Myöhemmin hän kääntyi [[katolinen kirkko|katolisuuteen]].
Ranskan armeijassa palvellessaan Bokassa oli opiskellut [[historia]]a ja tutustunut Ranskan keisari [[Napoleon Bonaparte]]en, jota hän sittemmin oli alkanut suuresti ihailla. [[4. joulukuuta]] [[1976]] Bokassa piti puheen, jossa hän julisti ryhtyvänsä [[keisari]]ksi, lakkauttavansa maan [[parlamentti|parlamentin]] ja vaihtavansa maan hallitusmuodon tasavallasta [[keisarikunta|keisarikunnaksi]]. Tasan vuotta myöhemmin, [[4. joulukuuta]] [[1977]], Bokassa kruunautti itsensä Keski-Afrikan keisarikunnan keisari Bokassa I:ksi. Yksikään valtionpäämies ei osallistunut juhlallisuuksiin, joskin silloinen Ranskan puolustusministeri [[Jacques Soufflet]] lähetti kokonaisen [[pataljoona]]n ranskalaissotilaita sekä [[Ranskan ilmavoimat|Ranskan
Kruunajaisten seurauksena [[länsimaat|länsimaissa]] alettiin pitää Bokassaa suuruudenhulluna ja jopa mielenvikaisena, ja häntä verrattiin usein toiseen omalaatuisesta käytöksestä tunnettuun afrikkalaisdiktaattoriin, [[Uganda]]n [[Idi Amin]]iin. [[Yhdysvallat]], [[Sveitsi]] ja erityisesti [[Ranska]] kuitenkin tukivat Bokassan hallitusta, sillä he pääsivät osallisiksi Keski-Afrikan luonnonrikkauksista, kuten [[kulta|kullasta]], [[öljy]]stä ja [[timantti|timanteista]]. Ranska tuki innokkaasti Keski-Afrikan keisarikuntaa sekä sotilaallisesti että taloudellisesti, minkä takia Bokassa vastapalveluksena lahjoitti [[uraani]]a, joka oli elintärkeätä Ranskan [[ydinase]]iden kehitysohjelmalle. Bokassa myös ystävystyi Ranskan presidentti [[Valéry Giscard d'Estaing]]in kanssa ja usein kutsui hänet luokseen vierailulle. [[10. lokakuuta]] [[1979]] ilmestyneessä ranskalaisen ''[[Le Canard enchaîné]]'' -lehden painoksessa paljastettiin, että Bokassa oli aikoinaan lahjoittanut Giscard d'Estaingille useiden tuhansien [[Ranskan frangi|frangien]] arvosta [[timantti|timantteja]]. Tapaus aiheutti Ranskassa poliittisen skandaalin.
| |||