Ero sivun ”Peisistratos” versioiden välillä

Jo Solonin elinaikana oli Atenassa syntynyt kolme puoluetta: ''tasankolaiset'', suurien maatiluksien isännät, joita [[Lykurgos]] johti; ''rannikkolaiset'', kauppiasluokka, johtajana [[Megakles]]; ja ''vuoristolaiset'', köyhät paimenet, joiden päämiehenä oli vuodesta [[565 eaa.]] toiminut kunnianhimoinen ja lahjakas Peisistratos. Kun alin kansanluokka oli toivonuttyytymätön Solonin laeistalakeihin, koska oli toivonut saavansa suurempia etuja, kuin oli saanut, ja sentähden oli niihin tyytymätön, onnistui Peisistraton helposti kiihottaa mieletheidät liikehtinttän. Eräänä päivänä hän haavoitti itseään ja muulejaan ja ajoi siinä tilassa torille, ikäänkuin olisi karannut murhaa aikovien vihollisten käsistä. Hän pyysi nyt puoluelaisiltaan henkivartijoita. Niitä hänelle annettiinkin ja hän siten sai miesjoukon, joka nuijinensa ainanuijineen seurasi häntä aina.

Vuonna [[560 eaa.]] hän eräänä päivänä aloitti mellakan ja valtasi henkivartijoineen [[Akropolis]]-linnan. Siitä päivästä hän hallitsi ateenalaisia diktaattorina, mutta ei kuitenkaan lakkauttanut entisiä virkoja eikä häirinnyt valtiomuodon perustusta. Peisistratoksen valta ei kuitenkaan kestänyt, sillä Lykurgos, Megakles ja muutamat muut varakkaamman väestön edustajat ajoivat hänet maanpakoon. Hän palasi vuonna 559 eaa.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka | Sivu = 1034| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> Megakleen avustuksella. Tämä oli joutunut välirikkoon Lykurgoksen kanssa ja auttoi Peisistratosta sillä ehdolla, että tämä naisi hänen tyttärensä.

Myöhemmin Megakles suuttui, sillä Peisistratos kieltäytyi hankkimasta lapsia hänen tyttärensä kanssa. Niinpä Peisistratos ajettiin jälleen maanpakoon vuonna 556 eaa. Hän muutti Euboeaan ja pysyi siellä lähes kymmenen vuotta vaurastuen kaivostoiminnalla. Hän palasi Ateenaan vuonna 546 eaa. voimaa käyttäen ja pääsi uudelleen valtaan Lygdamos Naksoslaisen avustuksella. Hän palkitsi Lygdamoksen tekemällä hänestä [[Naksos|Naksoksen]] tyrannin. Tällä kertaa Peisistratos toimi paremmin pitääkseen asemansa. Hän lujitti valtaansa suosimalla maaseudun asukkaita uusilla maalaeilla. Hän myös piti suurta joukkoa palkkasotureita ja otti panttivankeja. Hän säilytti Solonin esittelemätkäyttöön ottamat demokraattiset hallintatavat, mutta piti korkeimmat virat kuitenkin perheensä jäsenillä.

Peisistratos vahvisti [[Athene]]n ja [[Dionysos|Dionysoksen]] kultteja. Hän pani alulle Athenen temppelin rakennuttamisen Akropoliin kukkulalle. Sen lisäksi hän tuki useita muita rakennustöitä, kuten [[Lykeion]]ia, sekä [[Apollon]]in ja [[Zeus|Zeuksen]] temppelejätemppeleitä. Hän tuki myös kirjallisuutta ja taiteita. [[Panathenaia]]- ja [[Dionysia]]-nimiset uskonnolliset festivaalit kukoistivat hänen aikanaan. Hän perusti Ateenan rahajärjestelmän vuonna [[550 eaa.]] Perimätiedon mukaan Peisistratos myös toimitutti ensimmäiset viralliset versiot [[Homeros|Homeroksen]] ''[[Ilias|Iliaasta]]'' ja ''[[Odysseia|Odysseiasta]]'', jotka olivat aiemmin levinneet ainoastaan suullisena perimätietona ja epävirallisina versioina.<ref name=hss />

Peisistratoksen hallintatapaa jatkoivat hänen kuoltuaan [[527 eaa.]] tämän molemmat pojat [[Hipparkos]] ja [[Hippias]].<ref name=hss /> Hipparkoksen murhasi kaksi ylhäistä ateenalaista, veljekset Aristogeiton ja Harmodios, joiden sisarta hän oli pahasti loukannut siten, ettei ollut päästänyt häntä julkiseen riemusaattoon. Henkivartiasto heti surmasi Harmodion. Aristogeiton pääsi pakoon, mutta joutui kiinni, ja Hippiaan käskystä hänet tapettiin kiduttaen. Hippias joutui kaikkein vihattavaksi ja viimein hänet karkoitettiin. Hän silloin pakeni kuningas Dareioksen luo ja yllytti hänet sotaan Atenaa vastaan.