Ero sivun ”Taideteollisuus” versioiden välillä

'''Taideteollisuus''' ({{k-en|applied arts tai applied art}}) on käyttö- ja koriste-esineiden suunnittelua ja valmistusta. Taideteollisuus voi olla käsityötä, mutta materiaalien muokkaamiseen voidaan käyttää myös erilaisia apuvälineitä. Sana viittaa [[industrialismi]]in, jonka seurauksena alettiin tuottaa taiteellisesti suunnitelujasuunniteltuja esineitä teollisena [[sarjatuotanto]]na aikaisemman [[manufaktuuri]]teollisuuden sijaan.

==TaideteolisuudestaTaideteollisuudesta innovaatioihin==

===Henki ja aine===

[[Renessanssi]] vahvisti käsitystä, jonka mukaan voitaisiin jakaa [[taide|taiteen]] tekeminen [[nerous|nero]]n henkisesti painottuneeseen sekä sitä vanhempaan [[keskiaika]]iseen [[käsityö]]n traditioihin. Sitä vahvisti myös myöhemmin yleistynyt taidekoulutus, jossa Eurooppaan perustetut [[taideakatemia]]t tähdensivät taiteen tekemisen [[akateeminen taide|akateemista]] ja "käsitteellistä" puolta erottaen sen materiaalien kanssa tekemisissä olleista käsityöstä ja koristetaiteista. <ref>Paul Duro&Michael Greenhalgh, ''Essential Art History'', Bloomsbury, 1992 s. 101 Decorative Art</ref>

Reagoidessaan industrialismin seurauksena syntyneisiin tuotteisiin useat taiteilijat pyrkivät yhdistämään taiteen, käsityön ja teollisuuden. Ensimmäinen merkittävä hanke oli [[John Ruskin]]in ja [[William Morris]]in ajatusten pohjalta luotu ''[[Arts and Crafts]]'' liike Englannissa 1800-luvun lopulla. Vastaavia taideteollisuusliikkeinä tunnettuja pyrkimyksiä oli lähes kaikissa anglosaksisissa maissa.

TaideteollisuusiikkeisiinTaideteollisuusliikkeisiin saattoi liittyä erilaisia painotuksia. Esimerkiksi [[Art nouveau]] korosti taidekäsityötä, mutta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä varsinkin Saksassa tuotiin esille [[modernismi]]n ja [[demokratia]]n periaatteiden mukaista joukkotuotantoa. Taideteollisuuteen liittyi usein ajatus yhteiskunnan uudistamisesta – kauneutta kaikille, ei vain yläluokalle. <ref>[http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2402-5 Seija Heinänen, ''Käsityö - taide - teollisuus''], Jyväskylä Studies in Humanities 52, 2006 s. 32 viitattu 27.1.2008</ref>

Näitä [[tasavalta|republikaanisia]] ajatuksia "korkean" ja "matalan" taiteen yhdistämisestä viljeli myös [[Bauhaus]]-koulu Saksassa vuosina 1919-1933. Venäjällä ja Neuvostoliitossa ajatus taiteen ja teollisuuden liitosta sai vastineen tuotantotaiteeksi kutsutun [[konstruktivismi]]n piirissä, jota harjoitettiin ennen kuin [[Josif Stalin]] määräsi [[sosialistinen realismi|sosialistisen realismin]] ainoaksi sallituksi taidesuunnaksi.

Toisen maailmansodan jälkeen taideteollisuudesta tuli useissa maissa, kuten myös Suomessa, kansallinen kilpailuvaltti. <ref>emt. s. 32</ref>