Ero sivun ”Keisarinnankivi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
viitteet |
||
Rivi 1:
[[
[[Tiedosto:Stone of the Empress (Helsinki) - DSC03926.JPG|pienoiskuva||250px|Lähikuva veistoksesta.]]
'''Keisarinnankivi''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorilla]], [[Kaartinkaupunki|Kaartinkaupungissa]] sijaitseva [[Carl Ludvig Engel]]in suunnittelema Helsingin vanhin julkinen muistomerkki. Se paljastettiin juhlallisuuksien kera [[18. joulukuuta]] vuonna [[1835]] [[Venäjän keisari]] [[Nikolai I]]:n puolison keisarinna [[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Aleksandra Fjodorovnan]] ensimmäisen [[Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa|Helsingin-vierailun muistoksi]],<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 222| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> sille paikalle, jolle keisaripariskunta astui maihin höyrylaivastaan ''Ischora''sta saavuttuaan Helsinkiin. Keisarinnan ensimmäinen vierailu tapahtui [[29. toukokuuta]] vuonna [[1833]].
Muistomerkki on [[Graniitti|punagraniittinen]] [[obeliski]], jonka huippua koristaa [[pronssi]]nen, kullattu maapallo. Maapallon päällä komeilee keisarillisen Venäjän tunnus, kaksipäinen [[Kotkat|kotka]]. Kotkan rinnassa on [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] leijonavaakuna. Muistomerkin eteläsivuun on hakattu [[latina]]nkielinen ja pohjoissivuun [[Suomen kieli|suomenkielinen]] teksti, joka kertoo muistomerkin tarkoituksesta. Patsaan pystyttämisen aikoihin oli hyvin poikkeuksellista käyttää tällaisessa yhteydessä suomen kieltä, sillä viralliset kielet olivat [[ruotsin kieli|ruotsi]] ja [[venäjän kieli|venäjä]] ja suomen kieli virallistettiin vasta vuonna [[1883]]. Tekstit kuuluvat:
Rivi 9:
[[17. huhtikuuta]] vallankumousvuonna [[1917]] venäläiset [[matruusi]]t vetivät alas muistomerkin pronssisen maapallon sekä sen päällä sijaitsevan kaksoiskotkan. Kaksoiskotka rikkoontui, mutta se ja maapallo säilyivät tallessa. Ne asetettiin korjattuina takaisin paikoilleen vuonna [[1971]]. Pronssinen maapallo kullattiin vuonna [[2000]] Helsingin 450-vuotisjuhlan sekä [[Euroopan kulttuuripääkaupunki|Euroopan kulttuuripääkaupunkiuden]] kunniaksi.
==Lähteet==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||