Ero sivun ”Parlamentti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteet |
|||
Rivi 2:
Toimeenpanovaltaa käyttävän hallinnon osan eli [[hallitus (politiikka)|hallituksen]] tulee käytännössä nauttia parlamentin luottamusta, tai toimia sen enemmistön halun mukaan, jos se haluaa saada toimensa hyväksyttyä. Parlamentaarisessa järjestelmässä tämä on kodifioitu siten, että pääministerin on erottava, jos hän menettää parlamentin luottamuksen.
'''Kansalliskokous''' on valittujen edustajien kokous, joka laatii maalle perustuslakeja. Esimerkiksi [[Ranskan vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] aikana säätyvaltiopäivien kolmas sääty julistautui kansalliskokoukseksi. Saksassa on kokoontunut vuosina 1848-49 Frankturtin kansalliskokous ja 1919 Weimarin kansalliskokous. Sama nimitys on joissakin maissa vakiintunut tarkoittamaan parlamenttiakin.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 891| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
== Yksi- tai kaksikamarinen parlamentti ==
Rivi 19 ⟶ 21:
== Suomen parlamentti eli eduskunta ==
{{Pääartikkeli|[[Eduskunta]]}}
[[Suomi|Suomen]] yksikamarinen parlamentti on nimeltään eduskunta, jonne valitaan neljän vuoden välein 200 ''kansanedustajaa''. Suomessa ei kuitenkaan ole puhdasta [[parlamentarismi]]a, vaan välimuoto, jossa [[suomen tasavallan presidentti|presidentillä]] on jonkin verran (usein teoreettista) valtaa, mukaan lukien oikeus hajottaa eduskunta yhdessä pääministerin kanssa, parlamentaarisesti vastuunalaisen hallituksen lisäksi. Samanlainen presidenttivaltainen järjestelmä on muun muassa [[Ranska]]ssa.<ref>{{Verkkoviite
| nimeke = Eduskunta Suomen poliittisessa järjestelmässä | osoite = http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/eduskunta/ | selite = Suomen poliittinen järjestelmä -verkkokirjan osa| julkaisija = Helsingin yliopisto | ajankohta = 2006 | viitattu = 13.7.2013}}</ref>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
== Katso myös ==
| |||