|
| allekirjoitus = John Locke Signature.svg
}}
'''John Locke''' ([[29. elokuuta]] [[1632]] [[Wrington]], [[Somerset]] – [[28. lokakuuta]] [[1704]] [[Essex]]) kuuluuon tunnetuimpia suurimpiinuuden moderneihinajan [[filosofi|filosofeihinfilosofeja]]. Hän on tunnettu sekä [[tietoteoria]]staan että [[yhteiskuntafilosofia]]staan. EpistemologiassaTietoteoreetikkona Locke luokitellaan yleensä brittiläisiin [[empirismi|empiristeihin]] eli kokemusajattelun kannattajiin yhdessä [[David Hume]]n ja [[George Berkeley]]n kanssa.
Yhteiskuntafilosofiassaan Locke kehitti vaihtoehdon [[Thomas Hobbes|Hobbesin]] [[luonnontila]]-ajatukselle ja esitti omana [[yhteiskuntasopimus]]teorianaan, että hallinto voi olla [[legitimiteetti|legitiimioikeutettu]] vain, jos se saa hallittavien suostumuksen ja suojelee [[elämä]]n, [[vapaus|vapauden]] ja [[omaisuus|omaisuuden]] [[luonnonoikeus|luonnollisia oikeuksia]]. Jos tällaista suostumusta ei ollut annettu, kansalaisilla oli oikeus kapinointiinkapinaan. Locke on yksi harvoja suuria filosofeja, joista tuli hallituksen ministeri.
Locken ajatuksilla oli suuri vaikutus [[poliittinen filosofia|poliittisen filosofian]] kehitykseen, ja häntä pidetään laajalti yhtenä vaikutusvaltaisimmista [[valistus]]ajattelijoista ja yhtenä merkittävimmistä [[liberalismi]]n puolestapuhujista. Hänen kirjoituksensa vaikuttivat yhdessä [[skotlantilainen valistus|skotlantilaisten valistusajattelijoiden]] kirjoitusten kanssa [[Amerikan vallankumous|Amerikan vallankumoukseen]] ja [[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus|itsenäisyysjulistukseen]].
== Elämä ==
Locken isä, myös nimeltään John Locke, oli maalaislakimies, joka oli toiminut kapteenina parlamentin joukkojen ratsuväessä [[Englannin sisällissota|Englannin sisällissodan]] alkupuolella. Hänen äitinsä Agnes Keene oli nahkurin tytär, jonka kerrotaan olleen hyvin kaunis. Kummatkin vanhemmista olivat ilmeisesti [[puritaanitKalvinismi|puritaanejakalvinisteja]].
Locke syntyi pienessä olkikattoisessa mökissä [[Wrington]]in kirkolla [[Somerset]]issa noin 18 km:nkilometrin päässä [[Bristol]]ista. Hänet kastettiin samana päivänä. Pian Locken syntymän jälkeen perhe muutti [[Pensford]]in kauppalaan lähemmäksi Bristolia. Locke kasvoi siellä [[Belluton]]issa Tudor-tyylisessä talossa.
Vuonna [[1647]] Locke lähetettiin arvostettuun [[Westminster School]]iin [[Lontoo]]seen [[Alexander Popham]]in, parlamentin jäsenen ja Locken isän aiemman komentajan, rahoituksella. Valmistuttuaan Locke pääsi [[Oxfordin yliopisto]]n [[Christ Church (Oxford)|Christ Churchiin]]. Collegen dekaanina oli tuolloin yliopiston varakansleri [[John Owen (teologi)|John Owen]]. Vaikka Locke oli kyvykäs oppilas, hän oli närkästynyt collegen opetusohjelmasta. Hänestä nykyaikaisten filosofien, kuten [[René Descartes]]in, lukeminen oli mielenkiintoisempaakiintoisampaa kuin yliopistossa opetetun klassisen kirjallisuuden. Locke tutustui jo Westminsteristä tutun ystävänsä [[Richard Lower]]in välityksellä muiden yliopistojen ja [[Royal Society]]n harjoittamaan lääketieteeseen ja kokeelliseen filosofiaan eli luonnontieteeseen. Myöhemmin Lockesta tuli Royal Societyn jäsen.
Locke suoritti kandidaatin tutkinnon vuonna [[1656]], maisterin tutkinnon vuonna [[1658]] ja lääketieteen kandidaatin tutkinnon vuonna [[1674]]. Hän oli opiskellut lääketiedettä laajalti ollessaan Oxfordissa ja työskenteli sellaisten merkittävien tiedemiesten kuin [[Robert Boyle]]n, [[Thomas Willis]]in, [[Robert Hooke]]n sekä Richard Lowerin kanssa. Vuonna [[1666]] hän tapasi Shaftesburyn ensimmäisen jaarlin [[Anthony Ashley Cooper (Shaftesburyn ensimmäinen jaarli)|Anthony Ashley Cooper]]in, joka oli tullut Oxfordiin hakemaan hoitoa maksatulehdukseen. Locke teki vaikutuksen Cooperiin ja tämä houkutteli hänet liittymään seurueeseensa.
[[Kuva:Locke-John-LOC.jpg|thumb|left|180px|John Locke.]]
Locke oli etsinyt uraa itselleen, ja vuonna [[1667]] hän muutti Shaftesburyn kotiin Exeter Housessa Lontoossa toimiakseen Lordi Shaftesburyn henkilökohtaisena lääkärinä. Lontoossa Locke jatkoi lääketieteellisiä opintojaan [[Thomas Sydenham]]in ohjauksella. Sydenhamilla oli merkittävä vaikutus Locken luonnonfilosofiseen ajatteluun. Vaikutus näkyy erityisesti Locken teoksessa ''[[An Essay Concerning Human Understanding]]''.
Locken lääketieteelliset taidot joutuivat pian koeteltaviksi, sillä Lordi Shaftesburyn maksatulehdus muuttui hengenvaaralliseksi. Locke hankki neuvoja useilta lääkäreiltä ja sai taivuteltua Shaftesburyn leikkaukseen, jotka olivat tuohon aikaan yhtä hengenvaarallisia, kystan poistamiseksi. Shaftesbury selvisi ja toipui kiittäen Lockea henkensä pelastamisesta.
''Essayn'' kuvaama keskustelu inhimillisen ymmärryksen luonteesta sijoittui Shaftesburyn kotiin vuonna [[1671]]. Tuolta ajalta on säilynyt kaksi teoksen luonnostelmaa. Tuohon aikaan Locke toimi myös ministerinä kauppa- ja viljelysministeriössä (''Secretary of the Board of Trade and Plantations'') sekä siirtomaa-asioissa (''Secretary to the Lords and Proprietors of the Carolinas''), mikä auttoi häntä muotoilemaan ajatuksiaan kansainvälisestä kaupasta ja taloudesta.
Shaftesbury, joka oli [[whig]]-puolueen perustajia, vaikutti huomattavasti Locken poliittiseen ajatteluun. Locke alkoi osallistua politiikkaan kun Shaftesburystä tuli [[lordikansleri]] vuonna [[1672]]. Kun Shaftesburyn suosio laski vuonna [[1675]], Locke vietti jonkun aikaa matkustellen [[Ranska]]ssa. Hän palasi Englantiin vuonna [[1679]], kun Shaftesbury oli jälleen myötätuulessa. Noihin aikoihin Locke kirjoitti, todennäköisesti Shaftesburyn yllytyksestä, suurimman osan teoksestaan ''[[Two Treatises of Government]]'', joka julkaistiin vuonna [[1689]]. Locke halusi puolustaa teoksellaan vuoden [[1688]] [[mainio vallankumous|mainiota vallankumousta]], mutta samalla vastustaa Sir [[Robert Filmer]]in ja [[Thomas Hobbes]]in absolutistista poliittista filosofiaa. Vaikka Locke luettiin vaikutusvaltaisen whig-puolueen puolelle, hänen ajatuksensa [[luonnonoikeus|luonnonoikeudesta]] ja hallinnosta olivat vallankumouksellisia tuon ajan Englantiin.
Joka tapauksessa Locke joutui pakenemaan [[Alankomaat|Alankomaihin]] vuonna [[1683]] epäiltynä osallisuudesta [[Rye House -vehkeily]]yn, vaikkakaan hänen suorasta osallisuudestaan ei ole juurikaan todisteita. Alankomaissa Lockella oli jälleen aikaa kirjoittamiselle, ja hän käytti paljon aikaa ''Essayn'' työstämiseen ja teoksen ''[[A Letter Concerning Toleration]]'' kirjoittamiseen. Locke palasi kotiin vasta mainion vallankumouksen jälkeen vuonna 1688, jolloin hän matkusti takaisin Englantiin [[Vilhelm III Oranialainen|Vilhelm III Oranialaisen]] vaimon seurueessa. Locken palattua Englantiin hänen kaikki merkittävimmät teoksensa julkaistiin hyvin pienenlyhyen ajan sisällä.
Locken läheinen ystävä Lady Masham kutsui hänet vuonna [[1691]] Sir [[Francis Masham]]in maatilalle Essexiin. Locke vietti siellä viimeiset vuotensa vaihtelevassa terveydentilassa kärsien välillä [[astma]]kohtauksista. Hänestä oli kuitenkin tullut whig-puolueen intellektuaalinenälyllinen sankari. Noihin aikoihin Locke kävi keskusteluja eri asioista muun muassa [[John Dryden]]in ja [[Isaac Newton]]in kanssa.
Locke kuoli vuonna [[1704]] pitkällisen sairauden jälkeen. Hänet on haudattu [[High Laver]]in kylän kirkkomaalle, [[Harlow]]in itäpuolelle, [[Essex]]iin. Locke ei koskaan mennyt naimisiin eikä hänellä ollut lapsia.
== Filosofia ==
=== Tietoteoria ===
Locken tietoteoria muistetaan [[empirismi]]n vuoksi. Hän esitti ajatuksensa teoksessaan ''An Essay Concerning Human Understanding''. Siinä puolustetaan luonnontieteellistä tutkimusta kokemusperäisenä eli empiirisenä tutkimusalana. Ideat ulkomaailmastaulkoisesta (myöstodellisuudesta sekä omasta ruumiistamme)ruumiista ovat ns.niin sanottuja yksinkertaisia ideoita eli aistivaikutelmia, joita ulkomaailmanulkoisen todellisuuden kappaleet ovat synnyttäneet aisteihin. Locke katsoo mielen olevan ”valkoinen paperi, vailla kirjoitusta”, jonka vasta kokemus ”kalustaa”. Mielen sisällöt eivät kuulu sen synnynnäiseen varustukseen. Ajatusta on kutsuttu nimellä ''tyhjä taulu'' (lat. ''[[tabula rasa]]''). Mielen sisällöt eivät kuulu sen synnynnäiseen varustukseen.
Locke ei kiellä kokonaan [[rationalismi (tietoteoria)|rationalismia]]. Hän katsoo ihmisen olevan tietoinen oman mielensä akteistatoiminnoista. Ihmisen tietoisuus niistä on tiedon toisena lähteenä. Ymmärrys kykenee yhdistelemään yksinkertaisia ideoita yhdistetyiksi ideoiksi. Locke ei kannata empirismiä [[matematiikka|matematiikassa]] ja [[etiikka|etiikassa]]. Molemmat ovat demonstratiivisia tieteitä.
Locke pitää sekavana ja hylättävänä perinteistä oppia olevaisesta jonakin sellaisena, jolla on ominaisuuksia. Sitä, mikä meissäihmisessä ajattelee, ja sitä mihin ajattelummeinhimillinen ajattelu kohdistuu, ei voida tarkastella ominaisuuksien kantajana. Samoin on epävarmaa se, ajatteleeko ihminen ruumiillisena olentona vai onko ajatteleminen ruumiista erillistä.
=== Yhteiskuntafilosofia ===
Yhteiskuntafilosofiassa Locke kuuluu ensimmäisiin yksilön oikeuksien puolustajiin. Teoksessaan ''[[Two Treatises of Government]]'' esittämässään poliittisessa teoriassa hän katsoo yksilön perustavanlaatuiset ja luovuttamattomat (''inalienable'') oikeudet valtiovallan oikeutettujen rajojen perusteiksi. Locke kannattaa myös luonnollisen lain (''natural law'') perinteistä teoriaa. Hänen mukaansa moraalin perusperiaatteet ovat objektiivisia ja ne tavoitetaan empiirisesti käyttämällä järkeä maailmantodellisuuden tarkastelussa. Hän painottaa periaatetta, jonka mukaan kukaan ei saa riistää eikä vahingoittaa toisen elämää, terveyttä, vapautta eikä omaisuutta. Toisia ihmisiä siis tulisi puolustaa pidättymällä vahingoittamisesta. Luonnollisen lain normatiivisen periaatteen vuoksi yksilön oikeus ei ulotu pitemmälle kuin siihen, mistä jonkun toisen oikeus alkaa.
Locke puhuu paljon omistusoikeudesta. Omaisuus on omistajan ja omistetun asian suhde. Yksilöllä on oikeus pitää hallussaan oleva hyödyke vain sillä edellytyksellä, että hänellä on siihen oikeus jollakin perusteella. Työnteko on Locken mukaan omistusoikeuden syntymisen perusta. Hallussa olevat asiat ovat omaisuutta, jos muilla ihmisillä on velvollisuus kunnioittaa niiden hallussapitäjän oikeutta. Locke huomauttaa ohimennen omaisuudesta puhuessaan, että palvelijoiden isännälle tekemän työn hedelmät ovat isännän omaisuutta. Omistamisessa siis yksilön oikeus edellyttää muiden velvollisuutta. Tätä Locke pitää kaikkien luonnollisten oikeuksien tunnusmerkkinä.
=== Yksilönvapaus ===
Yksilönvapauden puolustajana Locke ei asetu yksiselitteisesti pelkän ''negatiivisen vapauden'' puolelle. Hän kyllä uskoo, että yksilön vapaus on välttämättä toimintaan kohdistuvien esteiden tai mielivaltaisen sekaantumisen puuttumista, siis negatiivista vapautta. Silti yksilö käyttää vapauttaan tavoilla, jotka ovat sopusoinnussa järjen ohjaaman tahdon vaatimusten kanssa. Muutoin kysymys ei ole vapaudesta. Locke korostaa järkeä normien lähteenä, mistä seuraa se, että yksilön, esimerkiksi alaikäisen lapsen, vapautta on lupa rajoittaa, kun yksilön järki ei ole sellaista, mitä rationaalinen vapaus edellyttää.
Ihmisten jättäminen vahingoittumattomaksi on Locken mukaan ihmiskunnan puolustamisen minimiastevähimmäisaste. Hän uskoo voivansa johtaa kansalaisyhteiskunnan siitä periaatteesta, että ihmiskunnan puolustamisen minimivähimmäisast on yhteiskunnan kunkin yksittäisen jäsenen oman edun mukaista. Ihmiskunnan puolustamisen periaate ei siis edellytä yhteiskuntafilosofisena periaatteena sitä, että toimitaan toisen hyväksi oma etu uhraten. Teoksessaan ''[[Some Thoughts Concerning Education]]'' Locke kannattaa laajempaa ihmiskunnan puolustamisen periaatetta. Lasta kasvatettaessa on pyrittävä estämään lasta omaksumasta julmuuden tottumusta. Siksi on lapsen vapautta kunnioittaen saatava hänet omaksumaan toiminta toisten hyväksi myös tapauksissa, joissa toisten auttaminen ei ole oman edun mukaista.
=== Liberalismi ===
LiberalisminToisinaan klassisen liberalismin isien joukkoon kuuluvanaluettuna filosofina Locke on puolustanut valtiovallan rajoittamista yksilönvapauden ja muiden luonnollisten oikeuksien, kuten elämän, terveyden ja omaisuuden suojelemiseksi. Hänen liberalismiinsa sisältyy myös ajatus, että lasta kasvatettaessa on julmuutta ja yksilöllisen vapauden loukkaamista vältettävä, jotta lapsi ei kasvaisi julmaksi ja muiden vapautta väheksyväksi. Kolmanneksi Locke puolusti omantunnonvapauteen perustuvaa suvaitsevaisuutta. Kun hyväntekeväisyys ymmärretään toiminnaksi, jolla tehdään toisille hyvää oman edun vastaisesti, Locke katsoi sen haittaavan yhteiskunnan vaurastuttamista. LockeLakisääteistä, kuuluupakollista siihenhyväntekeväisyyttä liberalismineli ''klassiseen''sosiaaliturvaa vaiheeseen,Locke jossapitää yksilönhaitallisena vapaudensen kasvunutilitaarisen katsotaantavoitteen johtavankannalta, myösettä yleisenmahdollisimman vauraudenmonet kasvuun (vrtvaurastuisivat. [[AdamIhmisten Smith]]intulee ideaolla ''näkymättömästäluonnostaan kädestä'').hyväntekeväisyyttä Lakisääteistäharjoittavia, pakollistamihin hyväntekeväisyyttäpäästään elivain sosiaaliturvaakasvattamalla Lockelapsi pitäävapaasti haitallisenaperheissä senanteliaaksi utilitaarisenja tavoitteentasavertaisuutta kannalta, että mahdollisimman monet vaurastuisivatkunnioittaviksi.
Ihmisten tulee olla luonnostaan hyväntekeväisyyttä harjoittavia, mihin päästään vain kasvattamalla lapsi vapaasti perheissä anteliaaksi ja tasavertaisuutta kunnioittaviksi. Locken teoria on sävyttynyt [[minarkisti]]sta teoriaa kannattavaksi, mutta siinä voidaan myös nähdä sosiaaliliberalismin mukaisia painotuksia. Se on kuitenkin painottunut enemmän minarkistiseen kuin sosiaaliliberalistiseen suuntaan.
=== Uskonnonfilosofia ===
Uskonnollisissa ja uskonnonfilosofisissa käsityksissään Locke ennakoi [[valistusfilosofi]]sia ajatuksia siitä, että [[kristinusko]]n ja [[Raamattu|Raamatun]] tulkinnan tulisi perustua järjen käyttöön. Ajatuksiaan hän esitti teoksessaan ''The Reasonableness of Christianity''.
<!--
== Vaikutus ==
Locke exercised a profound influence on subsequent philosophy and politics, in particular on [[liberalism]]. His arguments concerning [[liberty]] and the [[social contract]] later influenced the written works of [[Thomas Jefferson]], [[James Madison]], and other [[Founding Fathers of the United States|Founding Fathers]] of the [[United States]].
Appraisals of Locke have often been tied to appraisals of the United States and of [[liberalism]] in general. Detractors note that he was a major investor in the English slave-trade through the Royal Africa Company, as well as through his participation in drafting the ''Fundamental Constitution of the Carolinas'' while [[Anthony Ashley-Cooper, 1st Earl of Shaftesbury|Shaftesbury]]'s [[secretary]], which established a feudal aristocracy and gave a master absolute power over his slaves. Some see his statements on [[inclosure|unenclosed]] [[property]] as having justified the displacement of the [[Native Americans in the United States|Native Americans]]. Because of his opposition to aristocracy and slavery in his major writings, he is accused of hypocrisy, or of caring only for the liberty of [[English people|English]] [[capitalism|capitalists]]. Most American liberal scholars reject these criticisms, however, questioning the extent of his impact upon the ''Fundamental Constitution'' and his detractors' interpretations of his work in general.
=== Omaisuus ===
Locke proposed a labour theory of property that built on the idea of [[natural law]]. By mixing his labour with an object, a person then owns that object. However, labour also set the bounds of private property because, under the labour idea, a person could only own that which could be enjoyed and used. By these bounds, the [[Economics|economy]] should run efficiently because property will not be wasted, spoiled, or hoarded.
Locke uses the word property in both broad and narrow senses. In a broad sense, it covers a wide range of human interests and aspirations; more narrowly, it refers to material goods. He argues property is a natural right and it is derived from labour.
[[Scholars]] believe that [[Karl Marx]] later adapted Locke's theory on property in his philosophies. He also had an influence on the [[US Constitution]] in the [[Preamble]]. John Locke had the thought that all men had the natural rights of life, [[liberty]], the pursuit of happiness, and [[estate]]. He also developed the Lockeian [[social contract]] which included the state of nature, government with the consent of the governed and all the natural rights.
=== Poliittinen teoria ===
Contradicting [[Thomas Hobbes]], Locke believed that the original state of nature was happy and characterized by reason and tolerance. In that state all people were equal and independent, and none had a right to harm another’s “life, health, liberty, or possessions.” The state was formed by social contract because in the state of nature each was his own judge, and there was no protection against those who lived outside the law of nature. The state should be guided by natural law.
Rights of property are very important, because each person has a right to the product of his or her labour. The policy of governmental checks and balances, as delineated in the Constitution of the United States, was set down by Locke, as was the doctrine that revolution in some circumstances is not only a right but an obligation.
==== Työn arvoteoria ====
* By applying labour to the products of nature, man appropriates them and makes them his property.
* Labour not only is the origin of property but also “puts the difference of value on everything.”
* He considers labour important enough to account for nine-tenths, perhaps even ninety-nine hundredths, of the value of goods, the rest being contributed by nature.
* Locke’s idea is that property precedes government and that government cannot “dispose of the estates of the subjects arbitrarily” was one of the great formative forces of the modern age.
==== Rajoitukset kasautumiselle ====
* Labour creates property, but it also contains limits to its accumulation: man’s capacity to produce and man’s capacity to consume. These limits are considered to prevent goods from being spoiled, or wasted.
* Goods of greater durability are introduced, those exposed to quick spoilage can be exchanged for something that lasts longer, for example: plums for nuts, nuts for a piece of metal…
* The introduction of money marks the culmination of this process. Money makes possible the unlimited accumulation of property without causing waste through spoilage. He also includes gold or silver as money because they may be “hoarded up without injury to anyone,” since they do not spoil or decay in the hands of the possessor.
* The introduction of money eliminates the limits of accumulation and inequality. Locke stresses that inequality has come about by tacit agreement on the use of money, not by the social contract establishing civil society or the law of land regulating property.
* He is aware of a problem posed by unlimited accumulation but does not consider it his task. He just implies that government would function to moderate the conflict between the unlimited accumulation of property and a more nearly equal distribution of wealth and does not say which principles that government should apply to solve this problem.
* However, not all elements of his thought form a consistent whole. For example, labour theory of value of the Treaties of Government stands side by side with the demand-and-supply theory developed in the Considerations. Moreover, Locke anchors property in labour but in the end upholds the unlimited accumulation of wealth.
=== Arvo- ja hintateoria ===
* Locke’s general theory of value and price is a demand-and-supply theory.
* Supply is quantity and demand is rent.
* “The price of any commodity rises or falls by the proportion of the number of buyer and sellers.” and “that which regulates the price... [of goods] is nothing else but their quantity in proportion to their vent.”
* The quantity theory of money forms a special case of this general theory. His idea is based on “money answers all things” (Ecclesiastes) or “vent of money is always sufficient, or more than enough,” and “varies very little…”
* Regardless of whether the demand for money is unlimited or constant, Locke concludes that as far as money is concerned, the demand is exclusively regulated by its quantity.
* He also investigates the determinants of demand and supply. For supply, goods in general are considered valuable because they can be exchanged, consumed and they must be scarce. For demand, goods are in demand because they yield a flow of income.
* Locke develops an early theory of capitalization, such as land, which has value because “by its constant production of saleable commodities it brings in a certain yearly income.”
* Demand for money is almost the same as demand for goods or land; it depends on whether money is wanted as medium of exchange or as loanable funds. For medium of exchange “money is capable by exchange to procure us the necessaries or conveniences of life.” For loanable funds, “it comes to be of the same nature with land by yielding a certain yearly income … or interest.”
==== Rahatalous ====
* Locke distinguishes 2 functions of money: “counter” serves as measure of value and “pledge” as claim to goods.
* Paper money has been used in domestic transactions, but for international transactions, gold and silver are indispensable because a domestic law may make paper money acceptable in domestic use but it can not give “the intrinsic value which the universal consent of mankind has annexed to silver and gold.”
* Locke states that the ratio of a country’s money stock to its "trade" must not be "far less" than it is in other countries, if it happens the country will suffer a loss in its trade.
* His arguments serve a mercantilist idea of a favourable balance of trade. A country must seek a favourable balance of trade, minimizing its money stock fall behind that of other countries.
* He argues the world money stock is continuously growing, if a country that stands still will fall behind as other countries’ money stock rises, a country can not afford merely to maintain its own but must seek to enlarge it.
* He does not consider low prices a welcome stimulus to exports. If M is rising, P could only remain stable if T is to increase.
* Locke develops his theory of the foreign exchanges, in addition to commodity movements, there are also movements in country stock of money and movements of capital determine exchange rate. The latter is less significant and less volatile than commodity movements.
* As for country’s money stock, if it is large relative to that of other countries, it will cause the country’s exchange to rise above par, as an export balance would do.
* He also prepares estimates of the cash requirements for different economic groups (landholders, labourers and brokers). In each group the cash requirements are closely related to the length of the pay period. He argues the brokers – middlemen – whose activities enlarge the monetary circuit and whose profits eat into the earnings of labourers and landholders.
-->
== Teokset ==
[[Kuva:Locke treatises of government page.jpg|thumb|180px|''Two Treatises of Government'']]
* ''[[A Letter Concerning Toleration]]'' (1689)
** ''A Second Letter Concerning Toleration'' (1690)
** ''A Third Letter for Toleration'' (1692)
* ''[[Two Treatises of Government]]'' (1689), ''Second Treatise of Government'' suom. ''Tutkielma hallitusvallasta''
* ''[[An Essay Concerning Human Understanding]]'' (1689)
* ''[[Muutamia mietteitä kasvatuksesta|Some Thoughts Concerning Education]]'' (1693, suom. ''Muutamia mietteitä kasvatuksesta'')
* ''[[The Reasonableness of Christianity, as Delivered in the Scriptures]]'' (1695)
** ''A Vindication of the Reasonableness of Christianity'' (1695)
=== Merkittävimmät julkaisemattomat tai postuumit käsikirjoitukset ===
* ''First Tract on Government'' (tai "Englanninkielinen tutkielma") (1660)
* ''Second Tract on Government'' (tai "Latinankielinen tutkielma") (n.noin 1662)
* ''Essays on the Law of Nature'' (1664)
* ''Essay Concerning Toleration'' (1667)
== Katso myös ==
* [[John Locke -luennot]]
== Lähteet ==
* Bernard Bailyn, Bernard, 1992 (1967). ''The Ideological Origins of the American Revolution''. Harvard Uni. Press.
* Chappell, Vere, ed., 19nn. ''The Cambridge Companion to Locke''. Cambridge Uni. Press.
== Kirjallisuutta ==
* Kanerva, Jukka (toim.), Juhani Pietarinen: ''Platonista Bakuniniin, politiikan teorian klassikoita'', s.103–120, Yliopistopaino 1992
* {{Kirjaviite | Tekijä=Locke, John | Nimeke=[[Two Treatises of Government|Tutkielma hallitusvallasta: Tutkimus poliittisen vallan oikeasta alkuperästä, laajuudesta ja tarkoituksesta]] | Selite=(Second treatise of government: An essay concerning the true original, extent, and end of civil government, 1689.) Suomennos ja esipuhe: Mikko Yrjönsuuri | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-662-640-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Locke, John | Nimeke=[[Muutamia mietteitä kasvatuksesta]] | Selite=(Some thoughts concerning education, 1693.) Suomentanut sekä johdannolla ja selittävillä huomautuksilla varustanut J. V. Lehtonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1914}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Salmela, Sauli | Nimeke=Vesitettyä skolastiikkaa? Varhaismodernin subjektikäsityksen aristoteelisesta perustasta: Tuomas Akvinolaisen ja John Locken kognitioteorioiden vertailua | Selite=Väitöskirja: Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-44-8592-3 | www=http://tampub.uta.fi/handle/10024/66802 | Tiedostomuoto=PDF}}
== Aiheesta muualla ==
* Arno Forsius: [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/locke.html John Locke (1632–1704) – lääkäri, filosofi ja kasvattaja].
Ensyklopedia-artikkeleita:
* {{SEP | Id=locke-moral | Tekijä=Sheridan, Patricia | Nimeke=Locke's Moral Philosophy}}
* {{SEP | Id=locke | Tekijä=Uzgalis, William | Nimeke=John Locke}}
* [http://filosofia.fi/node/6465 Filosofia.fi]
Teoksia:
* [http://onlinebooks.library.upenn.edu/webbin/book/search?amode=start&author=Locke,%20John John Locken teoksia]. {{en}}
* [http://www.earlymoderntexts.com/ John Locken teoksia: ''Essay Concerning Human Understanding'' ja ''Second Treatise on Government'']. {{en}}
* [http://www.libraries.psu.edu/tas/locke/mss/index.html John Locke Manuscripts]. {{en}}
* [http://www.digitallockeproject.nl Digital Locke Project]. {{en}}
{{Käännös|:en:John Locke}}
| 