Ero sivun ”Ludvig XV” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Sijaishallitsijan kausi: - linkitys uuteen ja mahdolliseen tulevaan artikkeliin
Rivi 23:
Vuonna 1717 seitsenvuotias kuningas oli saavuttanut "järjellisen iän" ja joutui eroon lapsuutensa kasvattajasta Ventadourin herttuattaresta, joka oli kasvattanut häntä yhdessä kahden suutarin lapsen ja nuoren [[irokeesi]]n kanssa, ja nyt Ludvig uskottiin isosetäpuolensa, Mainen herttuan hoiviin. Vastedes hänen kasvatuksensa uskottiin Villeroyn herttualle sekä kotiopettajana toimineelle Fréjusin piispalle [[André Hercule de Fleury|de Fleurylle]]. Nyt hänen opiskeluohjelmaansa sisältyi latinaa, matematiikkaa, [[kartografia]]a ja piirustusta, sekä astronomian perustiedot. Myös metsästyksen taidetta tuli hänen opiskella.
 
Orleansin Filip johti valtakunnan hallintoa Pariisin keskustassa olevasta palatsistaan. [[Palais-Royal]]esta. Nuori Ludvig XV siirrettiin asumaan [[Vincennes]]in linnan yhteen rakennettuun uuteen asuinosaan. Tämä linnoitus oli seitsemän kilometrin päässä Pariisista, keskellä Vincennesin metsää. Se katsottiin olevan ilmastoltaan huomattavasti Pariisia terveellisemmän nuorelle monarkille. Myöhemmin sijaishallinnon aikana hän kuitenkin muutti asumaan Pariisin keskustassa ja lähellä Palais-Royalea olevaan [[Tuileries'n palatsi|Tuileriesin palatsiin]]. Sijaishallinnon aikana Orleansin Filip, tukea itselleen hakiessaan, suosi voimakkaasti [[aateli]]stoa, joka Ludvig XIV:n aikana oli eristetty kauaksi vallankäytön keskipisteestä. Hän perusti 15. syyskuuta nk. ''polysynodin''[[polysynodia]]n, joka mahdollisti aateliston osallistumisen vallankäyttöön.
 
Kansainvälisessä politiikassa Orleansin Filip pyrki eristämään setänsä, Espanjan kuninkaan [[Filip V (Espanja)|Filip V]]:n mahdolliset pyrkimykset valtaan Ranskassa, jos nuorelle kuninkaalle kävisi huonosti. Tämän eristyspolitiikan eräs looginen seuraus oli 1717 solmittu kolmoisliitto eli ns. ''Triple Allaince''[[trippeliallianssi]], jossa Ranska, Iso-Britannia ja Alankomaat halusivat estää Espanjan laajentumispyrkimykset Euroopassa. Liittoon liittyi seuraavana vuonna vielä neljäskin jäsen, kun [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän roomalaisen keisari­kunnan]] hallitsija [[Kaarle VI (keisari)|Kaarle VI]] liittyi siihen.
 
Sijaishallitsija Filip kohtasi aatelistossa täydellisen puutteen hallitusasiain asiantuntijoista. Filip palasi takaisin Ludvig XIV:n aikana olleeseen kuninkaalliseen hallintoon, ja vuonna 1718 hän palautti valtiosihteerien eli ministerien virat. Läheisen uskottunsa kardinaali Duboisin hän nimitti pääministeriksi 1722. Ja saadakseen valtion raha-asiat uudelleen erinomaiseen kuntoon pyrki hän kokeilemaan useita erilaisia talousmalleja, joista ehkä tunnetuin oli [[John Law (taloustieteilijä)|John Lawn’n]] kehittämä järjestelmä. Siitä syntyi [[Mississippin kupla|talouskupla]], joka päättyi [[konkurssi]]in ja raunioitti monen aateliston jäsenen talouden.