Ero sivun ”Kalmisto H -kulttuuri” versioiden välillä

'''Kalmisto H -kulttuuri'''<ref>Ihmisen suku, Etruskeista viikinkeihin, Göran Burenhult, sivut 70, 71</ref> oli muinainen pronssikautinen kulttuuri Pohjois-[[Pakistan]]issa ja Luoteis-[[Intia]]ssa [[Indus-kulttuuri]]n romahtamisen jälkeen. Sitä pidetään yleensä indoiranilaisten arjalaisten tai näiden sukulaiskansojen luomuksena. Indoiranilaiset paimentolaiset hyökkäsivät maahan, ja toivat oman kulttuurinsa, jota levittivät sotaisesti itään. Paimentolaiset omaksuivat pian viljelyn ja monia paikallisia kulttuuripiirteitä. Maa koostui silloin pappien ja soturiylimysten johtamista pienistä heimoista. Kulttuuri alkoi [[Intian niemimaa]]lla 1900 eaa. ja päättyi 1300 jaa. uusien rautakautisten keramiikkatyylien leviämiseen.

Tähän jälkiharappalaiseen kulttuuriin liittyy [[indoeurooppalaiset|indoeurooppalaisille]] tyypillisiä tapoja. Äkkiä alkoivat polttohautaukset uurniin, sitä ennen oli haudattu puisiin arkkuihin. Saviastioiden tyyli ja koristelu vaihtuivat. Induksen laakson laaja kauppa romahti, Intian valtameren meren kotiloita ei enää käytetty. [[Tiili]]en käyttö rakentamiseen jatkui. Tämä kulttuuri levisi itään ja toi riisin viljelyn mukanaan. Jo noin 2200 eaa. tienoilla tunnettu riisi yleistyi aikaa myöten vehnän ja ohran sijaan.

Kalmisto H-kulttuurin löytöjä tehtiin ensiksi [[Harappa]]n Kalmisto H:ksi kutsutulta hautausmaalta<ref>http://www.harappa.com/indus2/162.html </ref>. Näihin aikoihin taloja rakennettiin enää kertaalleen käyteytysitä tiilistä<ref name="EV/70">Etruskeista viikinkehin, sivu 70</ref>. Tätä kulttuuria saattoi edeltää siirtymävaihe noin 1900–1700 eaa. ({{k-en|Late Harappan Transitional}}). Tätä sanotaan joskus myöhäisharappalaiseksi kulttuuriksi. Kalmisto H -vaihe merkitsi vuoteen 1300 eaa. asti Intian alueen kulttuurin hajaantumista. 1300 eaa. alkoi rautakausi, ja kulttuurit levisivät Punjabista ja Rajasthanista itään Gangesin laaksoon. Noin 1500–500 eaa. vallitsi niin sanottu [[vedalainen aika]], jolloin syntyivät Intian pyhät kirjoitukset [[Veda]] ja [[Rigveda]].

Parpolan mukaan Kalmisto H-kulttuuri ja eteläisempi Jhukar-kulttuuri olisivat olleet indoiranilaiseten hallitsemia<ref>http://www.harappa.com/script/maha2.html</ref>. Tämän aikaiseen ns Punjab-vaiheeseen liittyivät myös Luoteis-Pakistanin tsangolla ollut [[Swatin kulttuuri]] eli [[Gandharan kulttuuri]] sekä [[okralla maalattu keramiikka]], joka lienee heikentynyt Harappan kulttuuri. Sinhissä ja lähialueilla [[Pirak]] ja [[Jhukar]]<ref>[http://www.globalheritagefund.org/where/indus.html Indus center, India] </ref> nousivat jossain vaiheessa arjalaisten saapumisen jälkeen. Indoeurooppalaisen Gandharan hautakulttuurin löydöt 1600–500 eaa. muistuttavat Baktria-Margianan ([[BMAC]]) ja Iranin löytöjä. Kun Mohenjo-Daroi autioitui, Kot Dijissä elämä jatkui<ref name="EV/70"/>. Katelaista on löydetty pronssinen hevostapsas, Tiimagarhasta rautavaljaat. Baluchistanin laaksoon ilmestyi Harappa-keramiikan sijaan noin 1300 eaa. alkaen harmaata maalattua keramiikkaa<ref name="EV/70"/>. Noin 1200<ref name="EV/70"/>–800 eaa. vallitsi [[punamusta keramiikka]] Pohjois-Intiassa, paikoin heti Harappan keramiikan jälkeen. Sen jälkeen nousi "[[maalattu harmaa keramiikka]]" 1300/1200–800 eaa. Punjabin-Gangesin alueella ja myös "[[pohjoinen musta kiillotettu keramiikka]]" 700–300 eaa.