Versio 5. heinäkuuta 2013 kello 21.13 muokkaa Juha Kämäräinen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 395 muokkausta yksittäiseen kohtaan lähdepyyntö, artikkeli kokonaan on viitteetön ← Vanhempi muutos		Versio 8. heinäkuuta 2013 kello 09.13 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta viitteet Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~{{Viitteetön}}~~ [[Tiedosto:Montesquieu Defense.jpg\|thumb\|200px\|[[Montesquieu]] esitteli vallan kolmijako-opin teoksessaan [[De l'Esprit des Lois]].]] '''Vallan kolmijako-oppi''' tarkoittaa [[Montesquieu]]n mukaan, että vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Kolmijako-oppi on esitelty Montesquieun pääteoksessa [[Lakien henki]]. Samaa olivat aiemmin jo hahmotelleet [[Niccolò Machiavelli]], [[John Locke]] ja [[James Harrington]]. Montesquieun [[Ranska]]n monarkiaa arvostelevat kirjoitukset ovat kuitenkin tärkeimpiä oppia määritteleviä töitä.<ref name="OE">Otavan suuri ensyklopedia 1979. Osa 6, ISBN 951-1-05122-9, artikkeli Montesquieu, s. 4395-6.</ref> Vallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten [[demokratia\|demokratioiden]] hallintomuotoa. [[Suomi\|Suomen]] hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeisenä vuonna [[1919]], mutta alkuperäisestä mallista luovuttiin ajan kuluessa kytkemällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa. Perusajatus säilyi kuitenkin edelleen uuden perustuslain esitöissä.<ref name=spj1>{{~~lähde}}~~Verkkoviite \| osoite = http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/oikeuslaitos/\| nimeke = Suomen poliittinen järjestelmä -verkkokirja, alaluku 3.8, kohta Vallanjako-oppi tarkastelun lähtökohtana\| tekijä = Pasi Saukkonen - Veli-Pekka Hautamäki \| ajankohta = 2006\| julkaisija = Helsingin yliopisto\| viitattu = 8.7.2013}}</ref> == Periaate == Rivi 9: == Sovellukset == [[Presidentialismi\|Presidenttijohtoiset]] valtiot ovat tietynlainen sekamuoto parlamentarismista ja monarkiasta. Esimerkiksi [[Suomi\|Suomen]] valtiomuototaistelun seurauksena luovuttiin monarkistisista haaveista, mutta hyväksyttiin valtionpäämiehen vahva hallinnollinen rooli.<ref name=ed>{{Verkkoviite \| osoite = http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/historia.htx?lng=fi\| nimeke = Eduskunnan historia \| julkaisija = Eduskunta\| viitattu = 8.7.2013}}</ref> Suomen hallitusmuotoa tuolta ajalta on kuvattu ranskalaistyyppiseksi. Nykyisessä perustuslaissa on omaksuttu näkemys, jonka mukaan kansa eli eduskunta on nostettu kansanvallan periaatteen mukaisesti kahden muun valtiovallan yläpuolelle.<ref name=okm>{{Verkkoviite \| osoite = http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/perustuslaki.html\| nimeke = Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle\| tekijä = \| ajankohta = Päivitetty 25.1.2012\| julkaisija = Oikeusministeriö\| viitattu = 8.7.2013}}</ref> Presidenttikeskeisissä valtioissa valtion päänä ja korostettuna vallankäyttäjänä on yleensä [[presidentti]]. Kriitikoiden mukaan jokainen tällainen valtio on ajautunut vähintään kerran kriisiin lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan keskinäisten jännitteiden vuoksi (Suomessakin [[itsenäisen Suomen historia]]n alkuvuodet ja [[Suomen suuriruhtinaskunta\|autonomian]] ajan [[Eduskunta\|eduskunnan]] ja [[Suomen senaatti\|senaatin]] suhde).<ref name=spj1>{{Verkkoviite \| osoite = http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/oikeuslaitos/\| nimeke = Suomen poliittinen järjestelmä -verkkokirja, alaluku 3.4, kohta Tasavallan presidentti\| tekijä = Pasi Saukkonen - Veli-Pekka Hautamäki \| ajankohta = 2006\| julkaisija = Helsingin yliopisto\| viitattu = 8.7.2013}}</ref> [[Parlamentarismi]]ssa lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta ovat yleensä kytkettyjä toisiinsa, sillä tavanomaisesti toimeenpanevan elimen pitää nauttia lakia säätävän elimen luottamusta.<ref name="OE" />▼ ▲[[Parlamentarismi]]ssa lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta ovat yleensä kytkettyjä toisiinsa, sillä tavanomaisesti toimeenpanevan elimen pitää nauttia lakia säätävän elimen luottamusta. ==Lähteet== {{viitteet}} * {{Kirjaviite \| Tekijä =\| Nimeke = Encyclopaedia iuridica Fennica : suomalainen oikeustietosanakirja: 5. osa, Julkisoikeus. * {{Kirjaviite \| Tekijä =\| Nimeke = Encyclopaedia iuridica Fennica : suomalainen oikeustietosanakirja: 5. osa, Julkisoikeus. \|Vuosi = 1997\| Luku = Valtiovallan kolmijako-oppi (kirj. Lars D. Eriksson)\| Sivu = \|Sivut = 1097-1100\| Selite = Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja C-sarja 0356-7222; n:o 28\| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Suomalainen lakimiesyhdistys\| Tunniste = ISBN 951-855-140-5\| Kieli ={{fi}}}}

Ero sivun ”Vallanjako-oppi” versioiden välillä