Ero sivun ”Sudeettialueet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
lyöntivirhe korjattu |
||
Rivi 5:
Ennen ensimmäistä maailmansotaa Sudeettialueet kuuluivat [[Itävalta-Unkari]]in ja muodostivat osan [[Böömi]]ä ja [[Määri]]ä, joihin kumpaankin kuului sekä saksan- että [[tšekin kieli|tšekinkielisiä]] alueita. Sodan jälkeen vanhat Böömin ja Määrin alueet tulivat kokonaisuudessaan, myös saksankielisten alueiden osalta, kuulumaan uuteen Tšekkoslovakian valtioon, mikä vahvistettiin [[Saint-Germainin sopimus|St. Germainin rauhassa]] 1919.
Alueen saksankielisen väestön keskuudessa kuuluminen Tšekkoslovakiaan herätti alusta lähtien tyytymättömyyttä, mitä [[Adolf Hitler]]in oli myöhemmin helppo käyttää hyväksi. Saksa vaati ja sai Tšekkoslovakialta Sudeettialueet vuonna 1938 [[Münchenin sopimus|Münchenin sopimuksella]]. Alueen asukasluku oli vuonna 1939 2 943 187 ja pinta-ala 22 587 km². Tšekkoslovakian alueella asui huomattava saksalaisvähemmistö. [[Sudeettialueiden kriisi|Sudeetti
Saksalaismiehityksestä maa vapautui 1945 ja sudeettialue palautettiin Tšekkoslovakialle samana vuonna. Sodan jälkeen vuosina 1945–1947 alueen noin 2,6 miljoonaa saksalaista karkotettiin presidentti [[Edvard Beneš]]in säätämillä laeilla maasta. Tšekit tekivät jonkin verran kostoiskuja Saksaan siirtyviä saksalaisia, etenkin aseensa luovuttaneita sotilaita kohtaan. Arviolta 30 000 sudeettisaksalaista teloitettiin.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Filmi näyttää saksalaisiviilien teloituksen| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2010| Vuosikerta = | Numero = 14| Sivut = 7| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier| Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = 0806-5209| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
| |||