Ero sivun ”Sosialistinen eduskuntaryhmä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 63:
[[Moskovan välirauha]]n tultua voimaan kuutoset pääsivät välirauhansopimuksen 20. artiklan nojalla ulos vankilasta ja takaisin eduskuntaan. Pian tämän jälkeen kuutoset olivat keskeisessä asemassa [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]:ää perustettaessa. Wiik valittiin liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Helo toimi [[Paasikiven II hallitus|Paasikiven II hallituksen]] valtiovarainministerinä. Vapaa Sana alkoi ilmestyä uudelleen 7. marraskuuta 1944 ja siitä tehtiin SKDL:n pää-äänenkannattaja.<ref>Kalevi Haikara: ''Isänmaan vasen laita. SKDL 30 vuotta piikkinä isänmaan lihassa'' (Otava 1975), s. 18–24.</ref>
Tammikuussa 1945 kuutoset tekivät eduskuntakyselyn henkilöistä, joiden he katsoivat olleen vastuussa Suomen joutumisesta jatkosotaan. Kyselyssä mainittiin nimeltä entinen tasavallan presidentti [[Risto Ryti]], entinen pääministeri [[Jukka Rangell]] ja Suomen entinen Berliinin-lähettiläs [[Toivo Kivimäki]]. Kirjailija [[Yrjö Soini]] on pitänyt tätä virallisena ”pelinavauksena” [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti|sotasyyllisyysasiassa]].<ref>Yrjö Soini: ''Kuin Pietari hiilivalkealla'', s. 42-47. Otava 1956.</ref>
[[Eduskuntavaalit 1945|Eduskuntavaaleissa 1945]] kuutoset asettivat SKDL:n listoille lähes yhtä paljon ehdokkaita (66) kuin kommunistit (72). Kuutoset Melttiä ja Ampujaa lukuun ottamatta uusivat paikkansa. Yhteensä eduskuntaan nousi SKDL:n listoilta 32 kommunistia ja seitsemän kuutosryhmän kannattajaa sekä neljä (vaaliliitossa olleen) SDP:n opposition edustajaa.<ref>Kalevi Haikara: ''Isänmaan vasen laita. SKDL 30 vuotta piikkinä isänmaan lihassa'' (Otava 1975), s. 30–31.</ref> Maaliskuussa 1946 osa kuutosista oli perustamassa [[Sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Sosialistista yhtenäisyyspuoluetta]] (SYP), joka toimi SKDL:n sisällä.<ref>Atos Wirtanen: Poliittiset muistelmat (Otava 1972), s. 67–68.</ref>
| |||