Ero sivun ”Vallisaari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
avataan lisätyn linkin sisältö; ehkä vähän tarpeeton kun ei sisällä mitään päätöstä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Saaren historia puolustuskäytössä alkoi, kun [[Kustaanmiekka]]an tehtiin 1554 ensimmäiset suojavallit. Saarelle tuli luotsit 1700-luvun lopulla. Krimin sodan jälkeen 1854–1855 tehtiin linnoitustöitä, ja [[Aleksanteri II]] vieraili saarella 1863 tarkastuskäynnillä. Häntä varten tehtiin graniittitie ja portaat. [[Viaporin kapina]]n yhteydessä saarella käytiin 1906 tulitaistelu, ja 1918 siitä tuli Helsingin asevarikon varasto. Saarella tapahtui 9. heinäkuuta 1937 tuhoisa [[Vallisaaren räjähdysonnettomuus|ammusvaraston räjähdys]], jossa kuoli 12 henkeä.<ref name=yle>[http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/08/vallisaaren_vapaat_lapset_palasivat_kotikonnuilleen_2783896.html Vallisaaren vapaat lapset palasivat kotikonnuilleen], viitattu 11.8.2011 Yle.fi</ref> Yleisön liikkuminen saarella ei käy, koska vuoden 1937 räjähdyksen jäljiltä maastossa on räjähteitä<ref name=mannila/>.
Saari otettiin 1950-luvulla asuinkäyttöön, ja sinne tuli asukkaiksi merivoimien kantahenkilökuntaa perheineen. Vuodesta 1996 saari ei enää ole ollut asuttu, ja merivoimien vuokrasopimus
Saaren tulevan käytön suunnittelu alkanee edetä kesäkuusta 2012, johon mennessä suunnittelutyöryhmän kokoonpano selviää. Sen jäsenet edustuvat eri valtionelimiä, kuten metsähallitusta, Senaatti-kiinteistöjä, museovirastoa ja eri ministeriöitä. Sitä johtaa budjettineuvos Helena Tarkka. Työryhmän toimenkuvaan kuuluvat myös [[Kuninkaansaari]] ja [[Kuivasaari]].<ref name=mannila>Johanna Mannila, Valtio alkaa lopulta miettiä Vallisaaren käyttöä. Helsingin Sanomat 18.5.2012 sivu A 12</ref>
| |||