Ero sivun ”Suomen Tehtäväniekat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
uusiksi |
Artikkelin laajennusta |
||
Rivi 1:
'''Suomen Tehtäväniekat''' (ST) on [[Tehtäväshakki|tehtäväshakin]] valtakunnallinen järjestö Suomessa. Yhdistyksen toiminta käsittää muun muassa laadinta- ja ratkaisukilpailujen järjestämisen, 5–6 kertaa vuosittain ilmestyvän jäsenlehden ja tehtäväillat.<ref name="web3"/> Suomen Tehtäväniekat ry on perustettu 1935 ja on yksi [[Suomen Keskusshakkiliitto]] SKSL:n perustajajäsenistä, kuuluen siihen yhteisöjäsenenä.<ref name="web3">[http://www.saunalahti.fi/stniekat/st/yleis.htm Suomen Tehtäväniekat: yleistä] ST, 2011</ref>
==
===Tehtäväšakin alkuvaiheita Suomessa===
Ensimmäiset suomalaiset laatijat (Otto Hjelt (1853–1918), Lars (1866-1949) ja Harald Wasastjerna sekä Johannes Öhquist) alkoivat organisoida tehtäväšakillista toimintaa Helsingin Shakkiklubissa (HSK), joka oli perustettu [[1886]]. Varsinaisena tehtäväšakin isänä Suomessa voidaan pitää professori [[Johannes Öhquist]]iä. Hän toimitti šakkipalstaa Hufvudstadsbladetissa [[1888]].<ref name="ES"> Saarenheimo, Eero: ''Ruutulaudan lumoissa'', s. 17, Tampere: Suomen Tehtäväniekat, 1999</ref> Palstalla julkaistiin myös šakkitehtäviä. Se kuitenkin kuihtui pian. Sen jälkeen Öhquist toimitti palstaa 1889 vähän aikaa Helsingfors Dagblad –nimisessä sanomalehdessä, mutta lehti lakkasi pian ilmestymästä.<ref name="ES21"> Saarenheimo, s. 21</ref> Seuraavaksi Öhquistilla oli šakkipalsta Nya Pressen –lehdessä 1889-1890. Palstalla julkaistiin noin 40 tehtävää, joiden joukossa oli kotimaisia ensipainoksia. Nya Pressenin palstalla julkaistuja tehtäviä ratkaisi jo yli 50 lukijaa, mikä oli merkki tehtäväšakkitoiminnan vahvistumisesta.<ref name="ES21"/> Siitä huolimatta palstan julkaiseminen lakkasi tammikuussa 1890.
HSK katsoi ajan olevan kypsä šakkilehden toimittamiselle. Siksi klubi alkoi julkaista ”Tidskrift för Schack” – nimistä aikakauslehteä, jonka toimittajana oli Öhquist.<ref name="ES28"> Saarenheimo, s. 28</ref> Lehdessä julkaistiin runsaasti aikakauden tunnettujen laatijoiden (mm. Aleksandr Galitzky (1863-1921), Jiri Chocholous (1856-1930), Konrad Erlinger (1856-1944), Johann Behting (1856-1946) ja Maximilian Feigl (1871-1942), Jesper Jespersen (1848-1914)) tehtäviä, joita Öhquistin onnistui saada käsiinsä ulkomaisten yhteyksiensä kautta.<ref name="ES28"/> Lehti ei kuitenkaan osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi ja sitä ilmestyi vain vuoden 1890 aikana kymmenen numeroa. <ref name ="web1">[http://www.helsinginshakkiklubi.fi/V125/K120.htm Pekka Palamaa: Helsingin Shakkiklubi perustettiin 1886 ja 1800-luvun tapahtumat] ’’Helsinginshakkiklubi.fi’’ Viitattu 21.6.2013</ref>
HSK järjesti ensimmäisen tehtävänlaadintakilpailun kaksi- ja kolmisiirtoisille mattitehtäville [[1890]].<ref name="ES28"/> Tuomareina siinä toimivat HSK:n puheenjohtaja Hjelt, ruotsalainen kirjakauppias Robert Sahlberg sekä tanskalainen laatija Jesper Jespersen.<ref name="web1"/> (Jespersenin nimi esiintyy monissa lähteissä muodossa Jasper Jespersen.) Kisaan ottivat Harald ja Lars Wasastjernan sekä Öhquistin lisäksi osaa Nils Wasastjerna sekä Viktor Sokolovitsh.<ref name="ES28"/>
Johannes Öhquistin ansiot tehtäväšakillisen toiminnan käynnistämisessä ovat kiistattomat. Häntä voidaankin pitää ”Suomen tehtäväšakin isänä”. Hänen työnsä hedelminä alkoi vähitellen nousta uusia laatijoita. 1900-luvun alussa uransa aloittivat tunnettu tehtäväniekka Edvard af Hällström (1878–1957) ja paremmin pelaajina tunnetut [[Anatol Tschepurnoff]] ja John L. W. Lillja (1879–1946). Porvoossa vaikuttanut E. A. Ekholm oli ensimmäinen tehtäväteoreetikko Suomessa.<ref name="ES35"> Saarenheimo, s. 35</ref> Hän julkaisi Suomen Shakissa [[1926]] 15-sivuisen tutkielman nimellä ”Till emendationen av det indiska problemet”.<ref name="SSH74">Vuosien varrelta, ''Suomen Shakki 5/1974'', s. 184</ref> Artikkeli käsittelee niin sanotun intialaisen tehtävän teoriaa.
1900-luvun alussa toiminta oli vielä hajanaista. Järjestäytyneemmäksi se muodostui vasta 1920-luvulla. Tuolloin alettiin järjestää laadintakilpailuja. Ensimmäisenä laadintakilpailun järjestivät [[1924]] Turun Shakkiklubi varsinaissuomalaisille laatijoille ja Uusi Suomi 3-siirtoisille tehtäville. <ref name="SSH67">Matti Myllyniemi & Osmo Kaila: Suomi ja tehtäväshakki, ''Suomen Shakki 4/1967''</ref> Sen jälkeen kilpailujen määrä kasvoi nopeasti. Helsingin Shakkiklubi juhlisti 40-vuotista historiaansa [[1926]] järjestämällä kisan 3-siirtoisille mattitehtäville.<ref name="SSH67"/>
[[Suomen Shakki]] perustettiin 1924.<ref name="SSH67"/> Lehti on ilmestynyt siitä lähtien pienin katkoksin (1924-1936, 1943-1960 ja v:sta 1966). <ref name="SSH67"/> Siinä oli tehtäväpalsta alusta alkaen aina 2000-luvulle asti. Historiansa aikana lehden tehtäväpalsta on ollut tärkeä julkaisukanava suomalaisille tehtäväniekoille, joiden tehtäviä on julkaistu palstalla. Suomen Shakin ohella Työväen Shakkiliitolla (TShL) oli oma lehti Työväen Shakki vuosina 1934–1938.<ref name="SSH67"/> Sen päätoimittajana toimi aluksi 1934–1936 tehtäväniekka Visa Kivi (1905-90).<ref name="SSH75">Visa Kivi 70 vuotta, ''Suomen Shakki 5/1975''</ref> Työväen Shakissa julkaistiin myös useita tehtäviä. Myös muita kokeiluja šakkilehtien toimittamiseksi on ollut. Åbo Underrättelsers Schacktidning ilmestyi 1932 peräti 24 kertaa.<ref name="SSH67"/> Sitä kuitenkin julkaistiin vain vuoden ajan.
Kun tehtävien julkaisutoiminta lehdissä oli vakiintunut, laatijat alkoivat suunnitella ensimmäisten tehtäväkokoelmien julkaisemista kirjana. Ensimmäinen tehtäväšakkia käsitellyt kirja oli Aleksis Rautasen kirjoittama ”30 shakkiprobleemaa”, joka julkaistiin [[1929]] suomeksi ja [[esperanto]]ksi.<ref name="SSH67"/> Johannes Öhquist julkaisi [[1932]] teoksen ”Schachprobleme”, joka sisältää 127 hänen laatimaansa tehtävää.<ref name="SSH67"/> Öhquistin teoksessa ei tosin ole tehtävissä minkäänlaisia lähdemerkintöjä, eikä tehtävien ratkaisuja ole lainkaan analysoitu.<ref name="SSH67"/>
===Suomen Tehtäväniekkojen perustaminen===
Tehtäväšakin modernin aikakauden aloitti Pentti Sola (1907-40). Lyhyestä elämästään huolimatta hän ehti saada paljon aikaiseksi. Sola oli jo [[1930]] mukana perustamassa Suomalaista Shakkikerhoa (SSK).<ref name="SSH67"/> Kerhon peli-illoissa tutustuttiin Solan opastuksella moderniin tehtäväšakin teoriaan. Sittemmin hän oli useita vuosia šakkitoimittajana eri lehdissä. 1930–1934 hän toimitti ensin Ajan Sanan ja sittemmin Ajan Suunnan šakkipalstaa.<ref name="SSH67"/> Hänellä oli runsaasti yhteyksiä ulkomaisiin tehtäväyhteisöihin. Solan välityksellä amerikkalainen laatija Alain C. White (1880-1951) julkaisi [[1934]] joulusarjassaan valikoiman suomalaisten laatimia tehtäviä.<ref name="SSH67"/>
Vuoden 1934 lopussa lehtien palstoilla julkaistiin vetoomus tehtäväšakillisen yhdistyksen perustamiseksi Suomeen. Vielä tuolloin asia ei edennyt. Vihdoin 15. tammikuuta 1935 kokoontui Suomalaisen Shakkikerhon (SSK) kerhohuoneistoon ryhmä suomalaisia laatijoita.<ref name="ES45"> Saarenheimo, s. 45</ref> Tilaisuudessa lausuttiin Suomen Tehtäväniekkojen syntysanat. Puhetta johti itseoikeutetusti Sola.<ref name="ES45"/> [[Osmo Kaila]] ja [[Leo Valve]] saivat tehtäväkseen laatia yhdistykselle sääntöluonnoksen.<ref name="ES45"/>
ST:n perustava kokous pidettiin 7. helmikuuta 1935 SSK:n kerhotilassa.<ref name="SSH75-1"> Suomen Tehtäväniekat 40-vuotias, ''Suomen Shakki 1/1975''</ref> Tilaisuudessa olivat läsnä Aleksis Rautanen (1891-1970), Pentti Sola, Leo Valve, Erkki A. Wirtanen (1911-79), Osmo Kotkatlahti, alk. Grotenfelt (1904-44), Osmo Kaila, Visa Kivi, Erkki Paalanen (s. 1908), Veikko Hauru (1913-77) ja Vilho Salmi (1918-39). ST:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Rautanen. Tammikuussa [[1936]] pidettyyn yhdistyksen vuosikokoukseen osallistui edellä mainittujen lisäksi [[Eero Saarenheimo]], joka oli tullut toimintaan mukaan pian yhdistyksen perustamisen jälkeen.<ref name="ES45"/>
===Yhdistyksen toiminta===
Suomen Tehtäväniekat liittyi heti perustamisensa jälkeen yhteisöjäsenenä [[Suomen Shakkiliitto]]on, mutta yhdistyksen toiminta on ollut itsenäistä. Yhdistys on esimerkiksi SSL:sta riippumatta pitänyt yhteyksiä ulkomaisiin tehtäväorganisaatioihin. International Probleem Boardin (IBM) kokouksessa 1936 Suomea edusti Osmo Kaila.<ref name="SSH67"/> Suomi oli liittynyt järjestöön jo edellisenä vuonna 1935.<ref name="SSH85"> Matti Myllyniemi: Suomen Tehtäväniekat 50-vuotias, ''Suomen Shakki 3/1985''</ref> IBM oli FIDE:n pysyvän tehtäväšakillisen toimikunnan (PCCC) edeltäjä. PCCC:n jäseneksi Suomi liittyi 1966.<ref name="SSH85"/> (PCCC on vuodesta 2010 toiminut nimellä WFCC.) Kun [[Suomen Keskusshakkiliitto]] (SKSL) perustettiin 1948, ST liittyi sen jäseneksi.
Suomen Tehtäväniekkojen ensimmäinen voimainponnistus oli Helsingin šakkiolympialaisten tehtäväkilpailun organisointi [[1952]].<ref name="SSH85"/> Sittemmin Suomi isännöi kansainvälistä joukkuelaadintakilpailua vuosina 1972-1975.<ref name="SSH85"/> Muiden Pohjoismaiden kanssa Suomi julkaisi 1966-1974 tehtävälehteä nimeltä ''Stella Polaris''.<ref name="SSH85"/>
1960-luvulla ST:n toiminta laajeni huomattavasti. Poriin perustettiin Satakunnan alaosasto [[1963]] ja Jyväskylään [[1966]] Keski-Suomen alaosasto.<ref name="SSH67"/> Keski-Suomessa toiminta kuitenkin päättyi melko pian, kun toiminnan puuhamies Kauko Virtanen muutti Tampereelle. Pirkanmaan alaosasto perustettiin Tampereelle 1967.<ref name="SSH67"/> Pirkanmaan alaosaston puheenjohtajana toimi vuosina [[1967]]–[[2005]] [[Jan Hannelius]]. Se jatkaa toimintaansa edelleen. Myöhemmin on perustettu alaosastot myös Lahteen, Turkuun ja Vaasaan.<ref name="web3"/>
Vuonna 1967 arvioitiin šakkitehtävien laatijoita olevan Suomessa jo yli 300 kautta aikojen.<ref name="SSH67"/> Näistä osa oli tosin tuolloin jo kuollut. Yhdistyksen 40-vuotisjuhlien aikaan [[1975]] ST:n jäsenmonisteen painosmäärä oli 280 kpl.<ref name="SSH75-1"/> Yhdistyksen toiminta on jatkunut vuosikymmeniä aktiivisena. Suomalaiset laatijat ovat menestyneet kansainvälisesti ja saavuttaneet monia kansainvälisiä arvonimiä (mm. laadinnan suurmestari ja kv. mestari, kv. tehtävätuomari). Tehtäväniekat ovat kunnostautuneet myös tehtävien ratkaisemisessa. Suomessa on nykyisin kolme ratkaisemisen suurmestaria ja kolme ratkaisemisen kansainvälistä mestaria. Suomi on esimerkiksi voittanut pikaratkaisemisen maailmanmestaruuden 1977, 1978, 1981, 1983 ja 1984.<ref name="SSH85"/>
Suomi on organisoinut [[FIDE]]:n tehtäväkongressin Tampereella [[1967]] ja Hyvinkäällä [[1979]].<ref name="SSH85"/> Vuonna [[1995]] kokous pidettiin [[Turku|Turussa]].<ref name="web3"/> Kongressi järjestetään nykyään vuosittain. Sen ohjelmaan kuuluu järjestön virallinen kokous, jossa päätetään mm. kansainvälisten arvonimien myöntämisestä ansioituneille ratkaisijoille ja laatijoille. Kongressin yhteydessä pidetään kansainvälinen joukkueiden ja yksilöratkaisijoiden tehtävänratkaisemisen maailmanmestaruuskilpailu. Virallisen ohjelman ohella järjestetään myös monenlaisia vapaamuotoisempia ratkaisu- ja laadintakilpailuja.
==Puheenjohtajat==
Suomen tehtäväniekkojen puheenjohtajina ovat toimineet<ref name="SSH75-1"/><ref name="SSH00">Suomen Shakki 12/2000</ref>:
* 1935-1938 Aleksis Rautanen
* 1939-1940 Pentti Sola
* 1941-1950 Rautanen
* 1951-1952 Leo Valve
* 1953-1954 Jan Hannelius
* 1955-1957 Rautanen
* 1958 Eero Saarenheimo
* 1959-1970 Osmo Kaila
* 1971-2000 Hannu Harkola
* 2001- Jorma Paavilainen
==Arvonimet ja palkinnot==
ST on jakanut vuosittain ansioituneelle jäsenelleen vuoden ajaksi kunniakiertopalkinnon v:sta 1960 lähtien. Palkinnon on suunnitellut [[Jämsänkoski|Jämsänkoskella]] vaikuttanut tehtäväniekka Viljo Järvinen.<ref name="SSH67"/> Kunniakiertopalkinnon lisäksi ST:n on vuosittain myöntänyt [[Leo Valve]]n mukaan nimetyn kiertopalkinnon.
Suomen Tehtäväniekkojen aloitteesta perustettiin 1936 [[kansallinen tehtävämestari|kansallisen tehtävämestarin]] arvonimi, jonka on myöntänyt ST:n aloitteesta ensin Suomen Shakkiliitto ja sittemmin vuodesta 1948 Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL). SKSL muutti nimensä keväällä 2011 Suomen Shakkiliitoksi. Ensimmäinen kansallinen tehtävämestari oli Johannes Öhquist.
Vuodesta [[1970]] lähtien on myönnetty kansallisen tehtävätuomarin arvonimi kansallisten laadintakilpailujen tuomaritehtävissä kunnostautuneelle henkilölle. Kansallisen tuomareilla on erilaisia pätevöitymisalueita: 2-siirtoiset mattitehtävät, 3-siirtoiset mattitehtävät, monisiirtoiset mattitehtävät, apumatit, itsematit, lopputehtävät ja satušakki.<ref name="web2">[http://www.saunalahti.fi/~stniekat/st/mest.htm Hannu Harkola: Suomalaisten tehtäväshakillisia arvoja] ST, 2011</ref> Kansallisen tehtävätuomarin arvon on saanut kaikkiaan 14 henkilöä, joista elossa on 9.<ref name="web2"/>
==Lähteet==
{{viitteet}}
==Aiheesta muualla==
*[http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/organ/skslorg.htm Suomen Keskusshakkiliiton organisaatiorakenne]
[[Luokka:Suomalaiset järjestöt]]
| |||