Ero sivun ”Urin kolmas dynastia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 23 Wikidatan sivulle d:q723587 siirrettyä kielilinkkiä
Velma (keskustelu | muokkaukset)
muutama epämääräinen kohta pois + lähteetön
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|894}}{{korjattava}}
{{lähteetön}}
 
[[Kuva:Ur3.JPG|thumb|250 px|[[Ur]]in kolmannen dynastian aikaisia kaupunkeja [[Irak]]in alueen [[satelliittikuva]]n päälle merkittynä.]]
Rivi 21 ⟶ 22:
 
Ur-Nammun jälkeen nousi maan johtoon hänen poikansa [[Shulgi]], joka muun muassa hyökkäsi [[gutilaiset|gutilaisten]] maahan kostaakseen isänsä Ur-Nammun kuoleman. Shulgi hallitsi 48 vuotta maata, ja hänet julistettiin jumalaksi jo eläessään. Shulgia ylistäviä runoje kirjoiteltiin. Valtakautensa loppupuolella Shulgi teki monia sotaretkiä muun muassa Iraniin Simurrumiin ja kurdialueelle.
Joidenkin tutkijoiden mielestä maa ei ollut koskaan aikaisemmin näin keskitetty.{{kenen mukaan}} Maa jakaantui kuvernöörien hallitsemiin provinsseihin, joista kerättiin verot erilaisina tuotteina kuten viljana. Reuna-alueita taas hallitsivat sotilasjohtajat. Hallinto, arkistointi, verotus ja kalenteri yhtenäistettiin ja painot vakioitiin. Maasta tuli todellinen virkamiehen paratiisi. Kuninkaan palatsin johtama valtio omisti koko maatalouden, kaupan ja tavaroiden jakelun. Ihmiset saattoivat myydä itsensä tietyksi ajaksi orjiksi valan pois maksamiseksi.<ref>http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm</ref> Kastelukanavia kaivoi valtava kansalaisista koostuva työvoima. Maassa oli valtava tekstiiliteollisuus joka tuotti villa- ja kangasvaatteita vientiin. Keskittäminen synnytti maahan valtavan byrokratian. Talouselämää ohjasivat palatsi ja temppeli. Valtiolla oli kaukokauppaa hoitaneita kauppiaita. Kuparista, pronssista, kullasta ja hopeasta tehtiin eräänlaisia tietyn painoisia kolikoita.
 
Monien mielestä sumerilainen tavallinen työläinen oli orjan asemassa, mutta uusien tutkimusten mukaan kuva oli mutkikkaampi.{{kenen mukaan}} Monet perheet liikkuivat yhdessä vapaasti työtä etsien. Osa työstä oli oma-aloitteista, osa valtion määräämää. Orjaksi saattoi joutua esimerkiksi perheenjäsenten myyminä.
Joidenkin tutkijoiden mielestä maa ei ollut koskaan aikaisemmin näin keskitetty.{{kenen mukaan}} Maa jakaantui kuvernöörien hallitsemiin provinsseihin, joista kerättiin verot erilaisina tuotteina kuten viljana. Reuna-alueita taas hallitsivat sotilasjohtajat. Hallinto, arkistointi, verotus ja kalenteri yhtenäistettiin ja painot vakioitiin. Maasta tuli todellinen virkamiehen paratiisi. Kuninkaan palatsin johtama valtio omisti koko maatalouden, kaupan ja tavaroiden jakelun. Ihmiset saattoivat myydä itsensä tietyksi ajaksi orjiksi valan pois maksamiseksi.<ref>http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm</ref> Kastelukanavia kaivoi valtava kansalaisista koostuva työvoima. Maassa oli valtava tekstiiliteollisuus joka tuotti villa- ja kangasvaatteita vientiin. Keskittäminen synnytti maahan valtavan byrokratian. Talouselämää ohjasivat palatsi ja temppeli. Valtiolla oli kaukokauppaa hoitaneita kauppiaita. Kuparista, pronssista, kullasta ja hopeasta tehtiin eräänlaisia tietyn painoisia kolikoita.
 
Monien mielestä sumerilainen tavallinen työläinen oli orjan asemassa, mutta uusien tutkimusten mukaan kuva oli mutkikkaampi.{{kenen mukaan}} Monet perheet liikkuivat yhdessä vapaasti työtä etsien. Osa työstä oli oma-aloitteista, osa valtion määräämää. Orjaksi saattoi joutua esimerkiksi perheenjäsenten myyminä.
 
Kirjallisuudessa oli uskonnollisia hymnikokoisia, eeppisiä runoja joissa sumerit ihannoivat mennyttä sankariaikaa. Kiistakeskusteluissa oli jonkinlaista kulttuurifilosofiaa.
Rivi 38:
[[Ur]]in kolmas dynastia romahti [[Ibbi-Sin]]-nimisen kuninkaan aikana ehkä 2004 eaa., viimeistään 1940 eaa. <ref>Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat sivu 207-, Urin häviö</ref> Eräs virkamies kaappasi vallan [[Lagash]]issa, joka tuotti Uriin suuria määriä viljaa. Koska Urin vilja-aitta oli kapinallisen käsissä, Urissa oli nälänhätä. Kuningas Ibbi-Sinin luottomies, [[Mari (Mesopotamia)|Mari]]sta kotoisin oleva [[Ishbi-Erra]] lähti ostamaan viljaa, mutta ostettuaan viljan Ishbi-Erra kaappasi [[Nippur]]in kaupungin julistautuen siellä kuninkaaksi ja alkoi sieltä käsin hiillostaa Uria. Ibbi-Sin pystyi voittamaan vielä maata uhkaavat [[elam]]ilaiset ja [[amorilaiset]], mutta Urissa oli nälänhätä ja kulkutauteja, ja maaseuduilla oli tuhoisia tulvia. Talonpojat pakenivat linnoitettuihin kaupunkeihin amorilaisia pakoon. Urin hallinto romahti, ja ihmiset asettuivat amorilaisten herrojen puolelle. Ibbi-Sinin viimeistä edellisenä hallitusvuonna kuu pimeni. Elamilaiset hyökkäsivät maahan 2004, ja Ibbi-Sin vietiin vankina elamilaiseen [[Anshan]]in maahan pitkin samaa tietä, jota hänen sisarensa oli aiemmin kulkenut Elamin kuninkaan puolisoksi.
 
Sumerilainen maailmanjärjestys hajosi, ja valituslaulut kertoivat kuunjumala [[Sin (jumala)|Nanna]]n pettäneen Urin. [[Nippur]]in Ishbi-Erran oli taisteltava elamilaisia vastaan. [[Amorilaiset]] olivat kaapanneet vallan [[Larsa]]ssa, ja [[Assur]] ja [[Eshnunna]] itsenäistyivät. Alkoi [[Isin-Larsa-kausi]], jonka aikana amorilaiset kuninkaat pyrkivät tietoisesti jäljittelemään sumerilaista elämäntapaa. Eräs amorilainen heimo oli nimeltään ''Maru-jamina'' eli ''Binu-jamina'', benjaminilaiset ("etelän pojat"), joita on joskus pidetty israelilaisten esi-isinä. Amorilaiset kuninkaat olivat heikompia kuin sumerilaiset, eivätkä pystyneet nostamaan merkittävää valtakuntaa Mesopotamiaan ennen [[Hammurabi]]n aikaa. Sumerin kieli harvinaistui noin vuoteen 1900 eaa. mennessä, ja jäi papiston kieleksi.{{lähde}}
 
==Urin kolmannen dynastian hallitsijat==