Ero sivun ”Suuri peli” versioiden välillä

3 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
typo
p (Botti poisti 33 Wikidatan sivulle d:q216702 siirrettyä kielilinkkiä)
(typo)
Venäjä oli edennyt 1870-luvulle tultaessa [[Turkestan]]in läpi ja Venäjän keisarikunnalla oli jo lähes yhteinen raja Afganistanin kanssa. Afganistanista tuli näin [[puskurivaltio]] Venäjän hallitseman Keski-Aasian ja Britannian hallitseman Intian välissä. Tilanne aiheutti kitkaa valtioiden välille ja muun muassa toisen afgaanisodan vuosina 1878–1880. Kriisejä puhkesi myös vuosina 1885 ([[Pandjehin kriisi]]) ja 1892–1894 ([[Pamirin kriisi]]). Keski-Aasian ja Balkanin tilanteella oli yhteys: vuoden 1878 kriisi ja Pandjehin kriisi liittyivät selvästi Balkanilla vallinneeseen tilanteeseen.<ref name=Lowe>Lowe</ref>
[[Tiedosto:Great Game cartoon from 1878.jpg|thumb|Poliittinen pilapiirros. Afganistanin [[emiiri]] Ali Khan "ystäviensä" Venäjän karhun ja Britannian leijonan välissä. Kuvateksti: Pelasta minut ystäviltäni. Julkaistu: ''[[Punch]]'' 30.11.1878.]]
Venäjälle laajentuminen Keski-Aasian oli palkitsevaa: laajentuminen tuotti vähäisillä kustannuksilla kunniaa ja kansainvälistä arvostusta sekä mahdollisuuden haastaa Britannian valta-asema Intiassa. Laajentumisen riskit olivat Venäjälle vähäiset: ainoa todellinen riski oli yksittäisten yli-innokkaiden venäläisten upseerin toiminta, joka olisi saattanut johtaa BritanninBritannian ja Venäjän väliseen sotaan, mikä olisi vaarantanut Venäjän edut Euroopassa. Britannian hallitus ja erityisesti Intian hallinto suhtautui suureen peliin hyvin vakavasti. Britannian armeijan vahvuus kaksinkertaistettiin Intiassa 70 000 mieheen vuosien 1884–1894 välillä. Britannian aseman suurvaltana nähtiin riippuvan Intiasta: ilman Intiaa Britannia olisi ollut kolmannen luokan toimija. Afganistanille ja Venäjälle muodostui pitkä yhteinen raja vuonna 1903, jonka jälkeen venäläiset yrittivät entistä voimakkaammin luoda suoran yhteyden Afganistanin emiiriin. Yritykset häiritsivät suunnattomasti Intian brittiläistä hallintoa.<ref name=Lowe/>
 
Pandjehin kriisi oli uhkaava. Se syntyi kun venäläiset etenivät [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] itärannalta itään ja Venäjään [[Mervin valloitus|liitettiin Merv]] vuonna 1884. Etenemistä tuki venäläisten rakentama strateginen rautatie Kaspianmereltä Merviin. Merv sijaitsi vain 300 kilometrin päässä Luoteis-Afganistanin [[Herat]]ista, joka sijaitsi lähellä Persian ja Afganistanin huonosti määriteltyä rajaa. Venäläiset saattoivat edetä Heratiin joko Mervistä tai Pohjois-Persiasta. Britannian hallitus reagoi venäläisten etenemiseen kohtalaisen vihamielisesti, vaikka venäläisten tarkoituksena oli suunnata huomiota pois Balkanilta. Britannian hallitus tiesi tämän, mutta sillä ei ollut varaa ottaa asiassa riskiä.<ref name=Lowe/>
Britannia ei voinut vastata Venäjän toimiin Keski-Aasiassa lähettämällä alueelle laivastoa. Tämän vuoksi 1900-luvun alussa Britannian hallitus arvioi Venäjän vastaisessa sodassa Intian puolustamiseksi tarvittavan 100 000 miestä lisää. Britannian oli vaikea käsitellä Venäjän aiheuttamaa uhkaa kahdesta syystä. Ensimmäiseksi kasvavat sotilasmenot uhkasivat nostaa veroja Britanniassa sietämättömälle tasolle. Toiseksi Britannia ei voinut enää vastata Venäjän uhkaan perinteisesti uhkaamalla laivastollaan Venäjän [[Mustameri|Mustanmeren]] rannikkoa. Euroopan valtiot olivat vastustaneet Pandjehin kriisin yhteydessä Britannian laivaston etenemistä Turkin salmien kautta Mustallemerelle ja 1890-luvulla Britannian hallitukselle tuli selväksi, ettei tämä vaihtoehto olisi enää käytettävissä tulevaisuudessakaan. Turkin vihamielisyys Britanniaa kohtaan ja Venäjän liitto Ranska kanssa tekivät Mustanmerenvaihtoehdosta vaikean. Samaan aikaan kun Britannia menetti tärkeimmän vastatoimensa, parantuneet rautatieyhteydet Keski-Aasiassa mahdollistivat Venäjälle suuren armeijan tuomisen Keski-Aasiaan uhkaamaan [[Kandahar]]ia ja [[Kabul]]ia. Samalla [[Intian varakuningas]] [[George Curzon]] vaati Britannian vaikutusvallan laajentamista Tiibetissä, Afganistanissa ja Persiassa.<ref name=Lowe/>
 
Venäjän laajentuminen Kaukoidässä aiheutti Britannian ja Venäjän välillä kriisejä vuosina 1898 (Port Arthurin kriisi) ja 1901 (Mantsurian kriisi). Tämä lisäsi Britannian tarvetta vähentää ristiriitoja Venäjän kanssa. Tammikuussa 1898 [[Robert Gascoyne-Cecil|Robert Gascoyne-Cecil Salisbury]] kävi neuvotteluja venäläisten kanssa, mutta sai aikaiseksi merkitykseltään vähäisen sopimuksen. Myös vuosina 1901–1902 [[Henry Petty-Fitzmaurice Lansdowne]]n käymät neuvottelut epäonnistuivat, vaikka Venäjän [[Vladimir Lamsdorf]] olikin aikasempaaaikaisempaa sovittelevampi. Neuvottelut jatkuivat vuonna 1903. Tällöin Japani suhtautui sotaisasti Venäjään ja toukokuussa 1904 tsaari [[Nikolai II]] hyväksyi ajatuksen sopimuksesta Britannian kanssa. [[Venäjän–Japanin sota]] oli kuitenkin jo syttynyt. Sodan aikana Venäjän ja Britannian suhteet huononivat, koska venäläiset kokivat Britannian yllyttäneen Japania sotaan. Suhteita huononsi edelleen [[Doggermatalikon selkkaus]], jossa Venäjän laivasto hyökkäsi englantilaisia kalastusaluksia vastaan lokakuussa 1904.<ref name=Lowe/>
 
Britannian uusi ulkoministeri [[Edward Grey]] aloitti innokkaasti uudet neuvottelut venäläisten kanssa kesäkuussa 1906. Venäjän uusi ulkoministeri [[Alexander Izvolsky]] aloitti vakavat neuvottelut Britannian kanssa saatuaan vahvistuksen Saksalta lokakuussa 1906, että se ei vastustanut suhteiden lämmittämistä Britannian kanssa.<ref name=Lowe/>
 
Lämpimät suhteet Venäjään olivat Britannialle tärkeät siirtomaiden vuoksi ja Euroopan voimatasapainon takia: Saksa vahvistui edelleen ja Venäjä oli heikentynyt Japanille hävityn sodan takia. Venäjä puolestaan luopui eduistaan Aasiassa saavuttakseensaavuttaakseen etuja Euroopassa. Lisäksi Venäjä joutui olemaan uskollinen liittolaiselleen Ranskalle, jonka tarjoamista lainoista se oli riippuvainen. Venäjän haluun ja mahdollisuuksiin lämmittää suhteita Britanniaan vaikutti myös Ranskan ja Britannian ristiriitojen väheneminen siirtomaakilvoittelussa. Lisäksi Saksa oli aktivoitunut Lähi-idässä ja uhkasi Venäjän ja Britannian asemaa alueella. Myös Venäjän asema Kaukoidässä oli huonontunut ja lämpimät suhteet Britanniaan, Japanin liittolaiseen, nähtiin hyödyllisinä.<ref name=Lowe/>
 
==Sopimus==
8 905

muokkausta