Ero sivun ”Neilikkavallankumous” versioiden välillä

== Vallankumous alkaaTausta ==

Salazarin yksinvaltainen hallinto [[Estado Novo]] ({{k-fi|Uusi valtio}}) oli [[Marcelo Caetano]]n johdolla yrittänyt Salazarin kuoltua [[1970]] epätoivoisesti jatkaa siirtomaasotia kansallisia itsenäisyysliikkeitä vastaan huonolla menestyksellä. Länsi-Euroopassa vuonna [[1968]] riehuneet laajat opiskelijamielenosoitukset koskettivat myös Portugalia. Tuolloin mielenosoitukset lopetettiin kutsumalla lähes kaikki radikaaliopiskelijat armeijaanasepalvelukseen. Monet armeijaan kutsutut radikaaliopiskelijat ylenivät nopeasti armeijassa heidän taustallaanhyvän olevan koulutuksenkoulutuspohjansa ansiosta, mistä johtuen Portugalilla oli pian laaja vasemmistoupseeristo. Siirtomaasotien tappioistatappioiden johtuentakia vasemmistoon suuntautuneet upseerit olivatradikalisoituivat radikalisoituneetentisestään ja perustaneetperustivat salaisesti [[Asevoimien liike|Asevoimien liikkeen]] (''Movimento das Forças Armadas'', MFA) vuonna 1973. MFA:n johtajana toimi [[Otelo Saraiva de Carvalho]], ja liikkeen tavoitteena oli vallankumous. Vallankumouksen merkittävänä johtohahmonataustahahmona on pidetty myös kenraali [[Francisco da Costa Gomes]]ia.

Vallankumouksen alkamisen tunnukseksi oli sovittu kaksi merkkiä. Merkit olivat kaksi musiikkikappaletta, jotka soitettiinsoitettaisiin radiossa. Ensimmäisen kappaleen oli tarkoitus olla kapinallisille upseereille ja sotilaille merkkinä vallankumouksen aloittamisesta. Kappale oli Paulo de Carvalhon ''E depois do adeus''. Toinen kappale oli José Afonson ''Grândola, Vila Morena''. Jälkimmäinen oli tärkeämpi, sillä se kertoisi ja varmistaisi, että toiminta oli alkanut ja vallankumous eteni vääjäämättä.