Ero sivun ”Porthania” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 48:
Porthania suunniteltiin ratkomaan yliopiston tilapulaa ja sisältämään monenlaisia toimintoja. Rakennukseen tuli viisi suurta auditoriota ja kymmenen pienempää luentosalia sekä tiloja laitoksille ja seminaarikirjastoille. Koska suunnittelussa pidettiin tärkeänä opiskelijoiden sosiaalisia tiloja, Porthaniaan sijoitettiin myös suuri opiskelijaruokala, voimistelusali ja terveydenhoitotilat. Kellariin rakennettiin suuret kirjavarastot, joista on maanalainen yhteys naapurikorttelissa sijaitsevaan yliopiston kirjastoon. Rakennuksen alkuperäiset käyttäjät olivat [[Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta|historiallis-kielitieteellinen]], [[Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta|oikeustieteellinen]] ja [[Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta|valtiotieteellinen tiedekunta]].
 
Porthanian sydämenä on kahden kerroksen korkuinen keskusaula, jota koristaa kaksi monumentaalista seinämaalausta, Arvid Bromsin abstrakti ''Eteenpäin – ylöspäin'' (1957) sekä Olli Miettisen realistinen ''Kehrä'' (1959). Aulan ympärille on sijoitettu viisineljä suurta auditoriotaluentosalia, joista suurin vetää 650 henkeä ja on edelleen Helsingin yliopiston suurin luentosali. Aulan yläpuolella toisessa kerroksessa on opiskelijaruokala, nykyinen [[UniCafe]] Porthania. Ruokalan ulko- ja sisäseinät on tehty lasista, jotta ruokailijat voivat katsella esteettä sekä ulos Yliopistonkadulle että sisään pääaulaan; lisäksi ruokalassa on oma ulkoterassi. Porthanian viisi ylintä kerrosta ovat laitostiloja, joissa on pienempiä luentosaleja sekä työhuoneita.
 
Porthania peruskorjattiin vuosina [[2004]]–[[2006]] pyrkien säilyttämään talon alkuperäinen asu. Peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin korttelin keskelle katettu käytävä Porthaniasta oppimiskeskus Aleksandriaan ja [[Opiskelijakirjasto]]on. Peruskorjauksen jälkeen rakennuksen pääasiallinen käyttäjä on ollut oikeustieteellinen tiedekunta. Peruskorjauksesta huolimatta Porthania kärsii vieläkin suunnitteluun liittyvistä rakenteellisista ongelmista, esimerkiksi tasakattoratkaisu aiheuttaa suomalaisissa sääolosuhteissa jatkuvia vesivahinkoja.